Hollolan talousmetsien hoitosuunnitelma 2021–2031 on laadittu kesän ja alkusyksyn 2021 aikana. Metsäsuunnitelman laatimisen jälkeen metsärintamalla on tapahtunut monenlaista niin kansallisella kuin EU-tasollakin.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on lokakuussa 2021 yksimielisesti päätösehdotuksissaan edellyttänyt, että valtion metsänkäsittelymenetelmät ovat jatkossa monipuolisia ja että selvitetään, miten valtion metsissä voidaan lisätä jatkuvaa kasvatusta erityisesti siihen soveltuvissa suometsissä, virkistys- ja matkailualueilla sekä suojelualueiden ja vesistöjen reunamilla.
Myös muiden julkisten tahojen kuten kuntien on toimittava samojen periaatteiden mukaisesti. EU-komissio on laatinut asetuksia taksonomiasta, jolla pääomien sijoituskohteita arvioidaan ilmastonmuutoksen torjunnan ja biodiversiteetin suojelun ja ennallistamisen kannalta.
Jotta Hollolan kunnan tavoite harjoittaa ekologisesti kestävää metsätaloutta toteutuisi, pitäisi suunnitelmasta ilmetä, miten turvataan luonnon monimuotoisuus ja hillitään ilmastonmuutosta. Biodiversiteettiä heikentävät etenkin laaja-alaiset avohakkuut. Niistä 85 prosenttia tulee tukkipuusaannosta. Erirakenteisia metsiä on tuskin yksi prosentti vuonna 2021.
Talousmetsissä on siirryttävä jatkuvan kasvatuksen menetelmään. Silloin metsät ovat terveempiä, ne kestävät paremmin niin hirvi-, hyönteis-, myrsky-, lumi- kuin sienituhojakin. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon ekologisten käytävien verkosto.
Sosiaalisesti kestävä metsätaloustavoite talousmetsissä toteutuu, kun avohakkuista siirrytään jatkuvaan kasvatukseen, jolloin virkistysmahdollisuudet paranevat.
Tasaikäiskasvatus on useissa tieteellisissä tutkimuksissa osoittautunut huonosti kannattavaksi, kun taas luontaiseen uudistamiseen perustuva metsänkasvatus on taloudellisesti kestävämpää etenkin pitkällä aikavälillä.
Luontaisesti uudistuva metsä on monikäyttöinen. Marjastus ja sienestys ovat myös taloudellista toimintaa. Avohakkuut tuhoavat mustikkasadon 30–100 vuodeksi.
Avohakkuut tuhoavat mustikkasadon 30–100 vuodeksi.
Hollola on Hinku-kunta. Ilmastonmuutoksen torjunta onnistuu, kun harjoitetaan jatkuvapeitteistä kasvatusta. Siinä metsästä poistetaan suurimpia puita, jolloin pienemmät jäävät edelleen kasvamaan ja metsä säilyy hiilinieluna ja -varastona. Maaperä säilyy ehjempänä kuin avohakkuissa, jolloin myös maaperän hiilivarastot kasvavat jatkuvasti.
Metsien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on globaalisti tärkeä, koska muita yhtä laajamittaisesti käytettäviä keinoja hiilidioksidin lisääntymisen torjumiseksi ei ole.
Päijät-Häme on musta läikkä Suomen kartalla, uutisoitiin Ylen kanavilla muutama päivä sitten. Monimuotoisinta metsää hakataan Suomessa suhteessa eniten Päijät-Hämeessä, 40–100 prosenttia avohakkuista kohdistuu suojeluarvoiltaan potentiaalisimpiin metsiin.
Hollolan kunnan talousmetsistä lähes puolet on lehtoja tai lehtomaisia kankaita, sijaitsemmehan yhdessä Suomen viidestä lehtokeskuksesta. Metsäpurolaaksot ovat biodiversiteetiltään kaikkein rikkaimpia. Ne pitää jättää luonnontilaan riittävän (vähintään 100 metriä) leveinä. Monet Hollolan metsät täyttävät Metso-ohjelman kriteerit, ja ne on mahdollista liittää Metsoon.
EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on saada luonnon monimuotoisuus elpymään vuoteen 2030 mennessä. Pinta-alasta riippumatta kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät on suojeltava tiukasti. Lisäksi strategian mukaan suojelu tulee kohdentaa alueisiin, joilla on suuri monimuotoisuusarvo tai -potentiaali.
Suomen Luontopaneeli katsoo, että paras luonnonsuojelullinen hyöty saadaan kohdentamalla metsien lisäsuojelu alueellisesti tasaisesti siten, että kymmenen prosentin tiukan suojelun minimitavoite saavutetaan jokaisessa maakunnassa.
Hollolan kunnalla kuten meillä muillakin Päijät-Hämeen metsänomistajilla on suuri vastuu luontokadon torjumisessa.
Kirjoittaja on hollolalainen biologi ja yksityismetsänomistaja.