Lukijalta: Uudistuksen nopeus haastaa aluevaltuutetut

Isto Kujala

Uudet hyvinvointialueet muodostetaan nopealla aikataululla. Vaalit toteutuvat nopeasti ja näyttää käyvän niin, että tarvittavaa julkista keskustelua ei synny hyvinvointialueen päätöksenteosta, hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta ja siitä, mihin suuntaan alueita tullaan kehittämään pidemmällä aikataululla rahoituksen, uuden toiminnan ja päätöksenteon osalta.

Hyvinvointialueisiin siirtyminen pitää sisällään niin toiminnallisia kuin taloudellisia haasteita. On selvää, että uuden hallintotason päätöksenteosta ei tiedetä vielä riittävästi.

Yksi toiminnallista haasteista on, etteivät hyvinvointialueet aloittaisi toimintaansa suunniteltuna ajankohtana. Lahdessa pidetyllä ministerityöryhmän sote-aluekierroksella 11.11.2021 osastopäällikkö Kari Hakari toi puheenvuorossaan esiin, että valmistelutyön alueelliset erot ovat suuria ja aluksi jopa kasvamassa. Hänen mukaansa hyvinvointialueiden aloitusajankohta 1.1.2023 ei toteudu, jos kaikki alueet eivät ole silloin valmiita.

Ylin päättävä elin hyvinvointialueella on aluevaltuusto. Aika näyttää, millaiseksi valtuuston työ muodostuu.

Mitä valtuustossa toimiminen edellyttää valituilta valtuutetuilta? Valtuutettujen rooli poikkeaa kuntavaltuutetuista – päätöksentekomahdollisuus on rajallista. Sitä rajoittavat tehokkaasti lait, asetukset, valtion rahoitus, ministeriöiden ohjaus ja jopa perustuslaki.

Jos ja kun valtuutetut ovat tyytymättömiä mahdollisuuteensa päättää asioista, on aloitettava yhteiskunnallinen keskustelu ja vaikuttaminen puutteen korjaamiseksi. Valtuutetuiksi tarvitaan henkilöitä, jotka ovat halukkaita muuttamaan tilannetta.

Yksi haasteista on, etteivät hyvinvointialueet aloittaisi toimintaansa suunniteltuna ajankohtana.

Päätöksentekomahdollisuuden kasvattaminen ja hyvinvointialueiden palvelujen kehittäminen vaatii valtuutetuilta verkostoitumista, hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja vaikuttamista. Hyvän valtuutetun tulee verkostoitua muun muassa kansanedustajien, kuntien päättäjien, yritysten, tutkimustyön (ammattikorkeakoulu, yliopisto), järjestöjen päättäjien, muiden hyvinvointialueiden suuntaan.

Päijäthämäläisten osallisuus ja vaikuttaminen ovat osa tärkeää yhteistyötä, josta voidaan saada tukea uuden hallinnon onnistumiselle ja vahvistamiselle – osallisuus vahvistaa demokratiaa.

Ensimmäiset aluevaltuutetut rakentavat perustaa hyvinvointialueiden toiminnalle ja asukkaiden laadukkaille palveluille. Valittavista valtuutetuista on pitkälti kiinni, vakiinnuttaako uusi hallintotaso asemansa asukkaiden palvelujen takaajana. Nyt on pyrittävä rakentamaan hyvin toimiva ja kehittyvä hyvinvointialue.

Kirjoittaja on lahtelainen järjestöneuvos ja aluevaaliehdokas (kok.).

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut