Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Veropohjien tiivistäminen on globaali suunta – Myös markkinoiden toiminta ja talous kärsivät, kun verotus on epätasapuolista

Keskuskauppakamarin veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää kuulutti haastattelussaan pitkäjänteistä veropolitiikkaa (ESS 3.12.). Hän katsoi, etteivät SDP:n kannattamat hallituksen toimet veropohjan tilkitsemiseksi ole tuoneet yritysten kaipaamaa ennustettavuutta.

Veropohjan tiivistäminen on kuitenkin ollut SDP:n ja lukuisten riippumattomien verotutkijoiden kannattama linja jo vuosikausia. Näin estetään verovälttelyä ja mahdollistetaan reilu verotus, jossa samasta tulosta maksetaan saman verran tuloa ja suuremmasta enemmän. Tiivistämällä veropohjaa voidaan myös pitää veroprosentit alempina.

Veropohjaa voidaan tiivistää vain paikkaamalla aukot yksitellen. Kujanpään esiin nostama kansainvälisten suuryritysten verovälttelyyn puuttuva korkovähennysrajoitus on tästä hyvä esimerkki.

Vaikka korkovähennysrajoituksella on vuodesta 2014 yritetty puuttua voitonsiirtoon verokeitaisiin, eräillä kansainvälisten sijoittajien yrityksillä on yhä edelleen mahdollisuus välttää veron maksamista voitoistaan Suomeen. Näistä järjestelyistä voivat hyötyä enintään sadat suuryritykset, mutta silti voitonsiirron veromenetykset nousevat jopa satoihin miljooniin euroihin.

Samaan aikaan sadattuhannet suomalaisyritykset maksavat voitoistaan verot normaalisti. Myös markkinoiden toiminta ja talous kärsivät, kun verotus on epätasapuolista. Puuttuessaan tällaisiin ongelmiin hallitus ajaa siis yritysten ja ihmisten suuren enemmistön etua.

Veropohjien tiivistäminen on ollut myös kansainvälinen suunta, kun OECD:ssä vuonna 2013 käynnistynyt kansainvälisen verovälttelyn vastainen hanke on johtanut lakimuutoksiin kaikkialla maailmassa.

Puuttuessaan tällaisiin ongelmiin hallitus ajaa yritysten ja ihmisten suuren enemmistön etua.

Kujanpään mainitsema vuodeksi 2023 kaavailtu 15 prosentin globaali minimiyhteisövero on osa tätä kehitystä. Se lopettaisi nykymuotoisen suuryritysten verovälttelyn ja yritysverokeitaat, jotka ovat perustuneet lähellä nollaa oleviin veroprosentteihin.

Kun katsoo vaikkapa EU:n komission tai Yhdysvaltain hallituksen lähivuosien veroagendaa, on helppo ennustaa, että veropohjien tiivistäminen on pysyvämpi suunta. Se on myös SDP:n tavoite. Toinen keskeinen kehityskulku on, että verotuksella tuetaan yhä enemmän ympäristön ja ilmaston kannalta kestävää liiketoimintaa.

On myös hyvä huomata, että maailmalla esikuvaksi on juuri nyt otettu pohjoismainen yhteiskuntamalli, jossa yhdistyvät korkea hyvinvointi, vahva talous ja suhteellisen korkea verotus. Verotuksen päätehtävä onkin yhä edelleen hyvinvointivaltion etuuksien ja palvelujen rahoitus.

Palvelut ja tuet hyödyttävät myös yrityksiä. Esimerkiksi koronan aikaan hallitus on satsannut ylimääräisiin yritystukiin miljardeja euroja.

Kirjoittaja on veroasioita seuraava erityisavustaja (sd.).