Lukijalta | Suomen kilpailukyky on turvattava merenkulun päästövähennyksissä

Suomen pohjoinen sijainti, itäraja ja 1 100 kilometriä Itämeren rantaviivaa tekevät meistä käytännössä saaren Euroopassa. Merenkulku on elintärkeää Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle, sillä 90 prosenttia viennistämme ja 80 prosenttia tuonnistamme kuljetetaan meriteitse.

Samaan aikaan 98 prosenttia aluksissa käytetyistä polttoaineista on fossiilisia. Edessä on valtava muutos kohti kestävämpää merenkulkua.

EU:n energia- ja ilmastopaketti sisältää 12 kunnianhimoista lakiehdotusta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2050. Monet näistä aloitteista vaikuttavat merenkulkualaan radikaalisti.

Päästökaupan laajentaminen merenkulkuun ohjaa alaa vähähiiliselle tielle asettamalla hinnan saastuttaville ratkaisuille. FuelEU Maritime -asetuksella pyritään lisäämään vaihtoehtoisten polttoaineiden kysyntää ja vähentämään polttoaineista aiheutuvia päästöjä 75 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon tähtäävä asetus (AFIR) pakottaa luomaan tälle puitteet. Kaikki edellä mainitut säädökset kietoutuvat toisiinsa ja ovat Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta ratkaisevia.

Tulevan lainsäädännön on luotava vakaat ja ennustettavat puitteet yritysten toiminnalle sekä kannustettava uusiin investointeihin ja innovaatioihin. Samalla on pidettävä tarkasti huoli, että Euroopan maailmanlaajuinen kilpailukyky säilyy ilmastotoimista huolimatta.

Ympäristöongelmat eivät ratkea sillä, että ne siirretään johonkin toiseen maanosaan. On huolehdittava, että biopolttoaineiden tarjonta pystyy vastaamaan asetusten myötä kasvavaan kysyntään. Tämä edellyttää polttoaineiden raaka-ainepohjan määrittelemistä riittävän laajaksi ja teknologianeutraalia lähestymistapaa.

Hyvin toteutettuna tästä kaikesta voi seurata uusia työpaikkoja uusiutuvien polttoaineiden parissa.

Meriliikenne on kilpailukykyinen kuljetusala. Vihreään energiaan siirtyminen lisää kustannuksia ja kasvattaa hinnankorotuspaineita ainakin lyhyellä aikavälillä. Suomessa on arvioitu, että FuelEU Maritime -asetus ja päästökauppajärjestelmän laajennus nostaisi viennin kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla, mikä on hälyttävää.

Pohjoismaiden lisähaaste on talvimerenkulku, kun jääpeite lisää polttoaineen kulutusta 20–60 prosentilla. Kalustomme on turvallisuussyistä jäävahvisteista, eikä polttoaineenkulutusta vähennä tästä aiheutuva lisäpaino. Vaikutukset näkyvät siis ympäri vuoden.

Näitä ongelmia ei muissa Euroopan maissa Ruotsin ja Viron lisäksi ole. Suomen on vaadittava asiaan kompensaatiota, jotta asemamme EU:n sisämarkkinoilla pysyy tasapuolisena.

Meriliikenne on vähiten päästöjä aiheuttava kuljetusmuoto kuljetettua tuotetta kohden. Tämä johtuu valtavista kuljetuskapasiteeteista.

Päätösten vaikutusarviot on tehtävä huolellisesti, sillä kuljetusten siirtyminen mereltä maanteille kustannusten nousun myötä olisi ilmastolle haitallisempi lopputulos. Siksi on tavoiteltava kasvihuonepäästöjen kustannustehokasta vähentämistä vahingoittamatta meriliikenteen kilpailukykyä.

Kolikolla on aina kääntöpuolensa. Suomi on edelläkävijä kestävien biopolttoaineiden ja uusiutuvan vedyn tuotannossa. Näiden tuotteiden kysyntä kasvaa valtavasti FuelEU Maritime -asetusten myötä.

Hyvin toteutettuna tästä kaikesta voi seurata uusia työpaikkoja uusiutuvien polttoaineiden parissa, positiivisia vaikutuksia kestävälle kehitykselle ja puhtaampi tulevaisuus tuleville sukupolville.

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (kesk./Renew Europe) sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan neuvottelija (Fuel EU Maritime -asetus).

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut