Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Terhi Säynäjärven Esalainen Mihin katosi koronatorjunnan yhteinen rintama? Jos olet jo ottanut rokotukset, voisitko auttaa muita luottamaan järjestelmään?

Pääsin viime viikolla käymään Päijät-Hämeen keskussairaalan teho-osastolla. Koronapotilaita ei ollut juuri sillä hetkellä hoidossa, joten sairaanhoitaja Petteri Kujalalla oli hetki aikaa esitellä osastoa ja pohtia tätä kummallista korona-aikaa.

Sairaalassa hoidetaan kaikki koronapotilaat, jotka hoitoa tarvitsevat – riippumatta siitä, onko potilas rokotettu vai ei. Sairaalahoitoon joutuneet rokottamattomat ovat usein katuvaisia. He eivät ehkä vain jostain syystä ole saaneet aikaiseksi rokotuksella käyntiä tai ovat ajatelleet, että koronaviruksen aiheuttama tauti muistuttaa perusflunssaa. Ikävä kyllä nyt on kyseessä kurjempi juttu, vaikka kaikki eivät tätä vieläkään myönnä.

Vuosikausia teho-osastolla työskennelleen Kujalan mielestä on piinaavaa seurata kahtiajakoa rokotettujen ja rokottamattomien välillä – koronan alkuaikoina puhallettiin enemmän yhteen hiileen.

Kun pysähtyy miettimään, niin onhan tämä hullua: meillä on tarjolla taudin estävä tai sairaalahoidon tarvetta ratkaisevasti torjuva rokote ja siitä huolimatta osa väestä haluaa olla ilman rokotetta. Heillä on siihen oikeus, elämmehän vapaassa demokratiassa. Vapauteen kuuluu aina myös vastuu, josta koronapassin laajeneva käyttöönotto onneksi muistuttaa.

Itsenäisyyspäivän haastattelussa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö pohti kahtiajakoa koronarokotteen ottaneiden ja rokottamattomien välillä. ”Kina ja erimielisyys rokotteista on kovin kiivasta. Siinä ylittyy nopeasti kynnys, että lähdetään henkilöihin kiinni. Minusta se on valitettavaa ja pitäisi unohtaa. Ollaan sitten kirkkaasti eri mieltä”, Niinistö totesi Helsingin Sanomille.

Nyt ei siis kohdata vastusta yhtenä rintamana, vaan erimielisenä joukkona. Ollaan aika kaukana siitä yhteishengestä, josta lahtelainen lotta Elina Janhunen puhui ESS:n itsenäisyyspäivän haastattelussa. Janhunen kertoi, että lotaksi lähteminen oli itsestään selvää, koska kaikki ajattelivat yhteistä asiaa.

Vapauden ja itsenäisyyden menettäminen on tietysti isompi uhka kuin virustauti. Mutta ehkä nytkin voisimme kysyä itseltämme, miten voisimme auttaa, voisimmeko tehdä vielä jotakin, jotta epidemiasta päästäisiin. Jos omat rokotukset on otettu, olisiko ehkä aika kannustaa kavereita tai kuljettaa rokotuspisteelle?

Vaikeusastetta koronan selättämisessä lisää se, että pelkästään suomalaisten toimet eivät riitä. Tarvittaisiin maailmanlaajuinen hyvä rokotekattavuus, jotta koronaluvut saataisiin paremmalle tolalle.

Koronaepidemia onkin nostanut esiin yhteiskuntien välisiä eroja. Rokotuskattavuus on heikko siellä, missä ei ole varaa rokotuksiin tai järjestelmään ei luoteta.

Esiin on tullut myös se, että Suomessa ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat ottaneet koronarokotteita vähemmän kuin kantaväestö. Osan tästä selittää ehkä se, että ainakin aluksi rokotusaika piti itse varata netissä, ei voinut vain kävellä rokotuspisteelle. Ehkä osa maahanmuuttajista ei ole kotoutunut niin, että luottaisi järjestelmään ja rokotuksiin. Luottamuksen rakentamisessa me kaikki voimme tehdä osamme.