Lukijalta | Lahden keskusta kaipaa Liisun kaltaista kokonaissuunnitelmaa – Harju ja rautatie ovat keskustan katuverkon kehittämisen merkittävimpiä esteitä

Lahden kylään tultiin vielä 1876 etelästä Porvoon ja Mäntsälän kautta Launeenkatua Rautatienkadulle. Rautatie ja harju ylitettiin maan tasossa.

Rata satamaan kaivettiin lapioilla Salpausselän poikki. Hanke rahoitettiin nälkävuosina valtakunnallisilla työttömyysrahoilla.

Uuden aseman rakentuessa 1935 rata rohjettiin viimein alittaa. Harju kuitenkin jäi alittamatta, vaikka yksityinen Loviisanrata oli sen jo alittanut 1907 ja jopa ylittänyt Aleksanterinkadunkin sillalla.

Vanhan Helsingin tien rakentuessa 1950 rautatie ylitettiin vihdoin sillalla. Katu oli tarpeen, kun linja-autoasema rakennettiin Fellmannilta ostetulle rakentamattomalle ranta-alueelle.

Keskusta oli kasvanut 1950-luvun 45 000 asukkaasta 1980-luvun 90 000 asukkaaseen. Katuverkko oli muuttumaton. Vain Kariniemenkatu tehtiin keskustan ohituskaduksi.

Kehäkatuja oli ryhdytty suunnittelemaan jo 1946 Laisaaren yleiskaavassa. Eteläinen ohikulkutie suunniteltiin jo 1960-luvulla. Lähempänä keskustaa Saksalankadun ja Iso-Paavolankadun kehäkatu törmäsi harjuun rinteeseen, jota ryhdyttiin madaltamaan 1950-luvulla.

Vesijärvenkatua voisi tutkia myös 2-kaistaisena tunnelina Puistokadun, Harjukadun ja Vuorikadun ali Hämeenkadulle.

Silta paikalle saatiin vasta 1981, kun valtatie 12 rakennettiin keventämään Aleksanterinkadun liikennettä. Kehäkadun jatke vesittyi Paavolan suunnitteluun.

Mannerheiminkadun toteuttaminen mahdollisti lukuisat Aleksanterinkadun kävelykatusuunnitelmat. Niistä keskusteltaessa keskustan katuverkko jäi nykyiselleen vuoden 1980 tasolle.

Nelostie, uutena yhteytenä Uudellemaalle, valmistui 1983, ja eteläinen sisäänajoliikenne toteutettiin Uudenmaankadulle. Keskustaan tultiin radan ali mäkiselle Vesijärvenkadulle. Eteläinen ohikulkutie saatiin toteutettua vasta 2021 ja raskas liikenne ohjautui sille.

Keskustan katuverkko odottaa yhä suunnittelua ja kannanottoa. Vesijärvi ja Salpausselän harju muodostavat maiseman lähtökohdat. Hollolan liikenne Lahteen muodostaa huomattavan osan Lahdenkadun liikenteestä ja erottaa keskustan Vesijärven virkistävistä ranta-alueista, jotka on toteutettu EU:n rahoituksella.

Liittymät ohikulkuteihin lisäävät merkittävästi Uudenmaankadun–Vesijärvenkadun liikennettä ja voimakkaasti kasvava liikerakentaminen Etelä-Lahdessa ja valtatie 4:n uusi liittymä Vanharadankadun kautta törmää Upon siltaan ja Iso-Paavolankadun kapeikkoon.

Hämeenkadulta Vesijärvenkatu voitaisiin jatkaa viaduktina pylväitten päällä Aleksanterinkadun ja Vapaudenkadun yli Kirkkokadulle.

Salpausselän harju on kansainvälisestikin merkittävin keskustan maisematekijä Vesijärven lisäksi. Harjulle on esitetty kevyen liikenteen siltoja Satamaradan, Lahdenkadun ja Iso-Paavolankadun yli yhdistämään niitä Kaupungintalon puistoon, joka päättyy nyt meluisaan Vesijärvenkatuun.

Harju ja rautatie ovat myös merkittävimpiä keskustan katuverkon kehittämisen esteitä. Rata esitettiin radanvarren kansalaisaloitteissa alitettavaksi Salininkadun kohdalta, jossa nyt uudisrakennusten vierestä puuttuu suojatiekin Mannerheiminkadun yli niin kuin Asematorin länsireunastakin katuja ylitettäessä.

Asematunneli on kävelijän kannalta sietämättömän meluisa. Autoliikenne jakautuu etelä-pohjoissuunnassa Lahdenkadun, Vesijärvenkadun ja Iso-Paavolankadun kesken.

Kaupunki tutki 2010-luvulla keskustan alittamista tunnelissa, jonka toteutus lienee kaatunut kustannuksiin. Vesijärvenkatua voisi tutkia myös 2-kaistaisena tunnelina Puistokadun, Harjukadun ja Vuorikadun ali Hämeenkadulle, josta voisi päästä Kauppakadun suuntaan. Liikennettä voisi siirtää Lahdenkadultakin tälle linjalle.

Hämeenkadulta Vesijärvenkatu voitaisiin jatkaa 2-kaistaisena viaduktina pylväitten päällä Aleksanterinkadun ja Vapaudenkadun yli Kirkkokadulle asti. Viadukti olisi Sokoksen siltaa hyödyllisempi kaupungille. Muu katuverkko voisi olla ennallaan.

Harju tulisi ansaitsemaansa kunniaan aivan keskustan äärellä. Kaupungintalon puisto saisi arvoa oleskelualueena. Lahdenkadun merkitystä läpikulkuväylänä voidaan keventää nykyisestä esimerkiksi kiertoliittymillä.

Vuorikatu voitaisiin siltana jatkaa Loviisanradan leikkauksen yli sairaalakiinteistöön. Vuoksenkadun tunnelia voisi myöhemmin harkita ulottumaan jopa Hämeenkadulle asti.

Suuret investoinnit tulisi rahoittaa ulkopuolisella rahoituksella ja EU-tuella, kuten tähänastisetkin merkittävimmät harjun ja rautatien risteyskohdat on toteutettu. Lahden keskusta kaipaa liikennesuunnitelma Liisun kaltaista kokonaissuunnittelua ja isohkoa investointia. Katseet kääntyvät helposti esimerkiksi Tampereen suuntaan.

Kirjoittaja on lahtelainen eläkkeellä oleva kaupunkisuunnittelija.

Järjestäkää keskusta sellaiseksi, kuin se oli 70–80-luvuilla

Lahden poliittiset päättäjät ovat sitoutuneet liian löyhästi talouden tasapainottamistavoitteeseen

Uusi valtuusto, uudet liikennepäätökset: kansiratkaisun vaihtoehtojen tutkinnalle tuli Lahdessa lisäaikaa, koko Liisua ei hylätty