Hyvien terveyspalveluiden pitää olla jokaisen perusoikeus, eikä vain harvojen etuoikeus. Tämän ajatuksen pitäisi johtaa kaikkea valmistelua nyt edettäessä kohti sote-uudistusta ja uutta aluehallintoa.
Suurin ongelma meillä on nimittäin tällä hetkellä se, että hoitoon ei pääse. Jonot ovat pitkiä niin terveyskeskuksiin lääkärivastaanotoille, erilaisiin kiireettömiin operaatioihin kaihileikkauksista lonkkaleikkauksiin ja myös esimerkiksi lasten puheterapiaan ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Edes kolmen kuukauden hoitotakuusta ei ole pystytty pitämään kaikkialla kiinni.
Samaan aikaan on ilmassa on uusia uhkakuvia, että kovaa vauhtia lähestyvä aluehallintouudistus ei toisikaan ratkaisuja ongelmiin, vaan pahimmillaan niitä jopa kärjistäisi. Myös vahva ideologinen lähestyminen sote-palveluihin näyttää pahimmillaan olevan murentamassa toimiviakin osia.
Tällaisena voidaan nähdä halu purkaa ja ajaa alas toimivia toimintamalleja, joista esimerkkeinä keskusteluissa ovat olleet valmistelun edetessä Sydänsairaala ja tekonivelsairaala Coxa ja näiden jälkeen nyt Päijät-Hämeen soten tekemät ratkaisut.
Päijät-Hämeen tekemät ratkaisut ovat kuitenkin poistaneet jonot, asiakkaat ovat tyytyväisiä ja myös kustannukset ovat pienentyneet. Tästä huolimatta on terveysministeri Krista Kiuru (sd.) katsonut tarpeelliseksi arvostella tehtyä ratkaisua. Ei voi siis olla kuin kyse ideologiasta?
Myös keskustelu Kela-korvausten leikkaamisesta tai jopa poistamisesta edustavat samaa ajattelutapaa. Itse ajattelen toisin. Minusta yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausten jopa tuplaaminen tässä tilanteessa jonojen purkamiseksi olisi järkevää.
Oikein käytettynä palvelusetelit antavat myös julkiselle sektorille enemmän resursseja panostaa sinne, missä panostamista tarvitaan.
Samaa on esittänyt myös Suomen Yrittäjät. Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kuvasi tilannetta hyvin: ”Kaikilla suomalaisilla on oikeus hoitoon, ei vain heillä, joilla on työterveys, vakuutus tai paksu lompakko. Sairaanhoidon Kela-korvauksia tarvitsevat suhteellisesti eniten ikääntyneet ja vähiten ansaitsevat.”
Näin siis saataisiin yksityisten yli 18 000 sote-yritystenkin resurssit ja myös osaaminen suomalaisten käyttöön ja pystyttäisiin purkamaan edelleen korona-aikana kasvaneita hoitojonoja ja parantamaan hoidon saatavuutta.
Tämän rinnalla myös palveluseteleiden käyttöä kannattaisi lisätä. Sen vaikutukset olisivat samanlaisia. Meillä on lukuisia esimerkkejä, miten palveluseteleitä hyödyntäen on samaan aikaan saatu aikaan kustannussäästöjä, mutta ennen muuta tyytyväisempiä asiakkaita.
Itse asiassa oikein käytettynä palvelusetelit antavat myös julkiselle sektorille enemmän resursseja panostaa sinne, missä eniten panostuksia tarvitaan. Tästäkin muuten tulevaisuudessa päätöksen saavat tehdä uudet aluevaltuustot hyvinvointialueilla.
Pidetään siis yhdessä huolta, että sote-uudistus aidosti parantaa sosiaali- ja terveyspalveluja omalla alueellamme. Ei anneta käydä toisin.
Kirjoittaja on kansanedustaja valtiovarainvaliokunnan kokoomusvastaava.