Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Pääkirjoitus Köyhien maiden asukkaiden rokottaminen on myös rikkaiden maiden etu

Meillä Suomessakin on useimpien muiden rikkaiden maiden tavoin alettu jo jakaa kolmansia koronarokoteannoksia yhä useammalle kansalaiselle. Samaan aikaan maailmalla voimistuu huoli siitä, että suuri osa köyhien maiden asukkaista odottaa yhä ensimmäistä piikkiään.

Maailman terveysjärjestö WHO vetosi vastikään korkean tulotason maihin, että ne vielä pidättäytyisivät jakamasta kolmansia annoksia eivätkä pitäisi kiirettä lastenkaan rokottamisessa. Pääjohtaja Tedros Adhanon Gebreyesus luonnehti suorastaan skandaaliksi tämänhetkistä tilannetta, missä tehosteannoksia annetaan maailmalla päivittäin kuusi kertaa enemmän kuin matalan tulotason maat saavat jaettavakseen ensimmäisiä annoksia. Hänestä ei ole mitään järkeä siinä, että terveitä aikuisia varjellaan tällä tavoin samaan aikaan, kun lukuisat terveydenhuollon työntekijät, ikäihmiset ja muut riskiryhmäläiset ovat toisaalla yhä ilman vähäisintäkään rokotesuojaa.

Päijät-Sote: Kaikki 18 vuotta täyttäneet voivat nyt hakea kolmannen koronarokotuksen, kunhan annosväli toteutuu

Globaali tilanne on kaukana oikeudenmukaisesta, ja se on tietenkin jo lähtökohtaisesti huutava vääryys. Mutta kyse ei ole pelkästään ihmisten tasa-arvoisuutta koettelevasta ongelmasta. Asiantuntijat ovat koronapandemian alusta asti jaksaneet toistaa viestiä, jonka mukaan pandemia ei ole missään ohi, ennen kuin se on kaikkialla ohi. Siksi rokotekattavuutta on välttämätöntä vahvistaa tuntuvasti myös köyhissä ja keskituloisissa maissa.

Matala rokotesuoja tarjoaa koronavirukselle hedelmällisen maaperän muuttua entistä viheliäisemmäksi, kuten on nähty Intiassa syntyneen deltamuunnoksen ja viimeksi myös eteläisestä Afrikasta ilmeisesti peräisin olevan omikronin tapauksessa. Kumpikaan ei ole jäänyt vain köyhien maiden vitsaukseksi, mikä korostaa, että köyhien maiden asukkaiden rokottaminen on mitä suurimmassa määrin myös rikkaiden maiden etu.

Globaali tilanne on kaukana oikeudenmukaisesta.

Toki WHO:kin tunnustaa, että jokaisen maan vastuulla on huolehtia ensisijaisesti oman väestönsä terveydestä. Kolmatta rokotekierrosta on Suomessakin perusteltu paitsi rokotettavien itsensä suojelemisella vakavaa tautia vastaan, myös ja ennen kaikkea tarpeella varjella terveydenhuoltoa kuormittumasta yli voimiensa. Jos niin kävisi, seuraukset olisivat vakavat koko kansanterveyden kannalta.

Globaalia vastuutaan Suomi on kantanut sitoutumalla lahjoittamaan 3,65 miljoonaa rokotetta itseään köyhemmille maille. Maailmalla se on silti pelkkä rikka rokassa. Siksi katse on käännettävä eritoten rokotevalmistajiin, joiden alkaa olla korkea aika ryhtyä lunastamaan nykyistä pontevammin omia lupauksiaan köyhien maiden rokotekattavuuden vahvistamiseksi.

Suomen koronarokotelahjoituksista perillä vajaa seitsemän prosenttia – "Uusia eriä suunnitellaan loppuvuodeksi"