Lukijalta | Tutkimustieto vahvistaa Lahden ympäristö­­imagoa, Green City -status osoitetusti muuta kuin viherpesua

Kuluvan vuoden aikana Etelä-Suomen Sanomien lukijat ovat saaneet perehtyä lukuisiin artikkeleihin ja ilmoituksiin, jotka käsittelevät Euroopan komission Lahden kaupungille myöntämää Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -statusta. Englanniksi tämä arvokas ja kilpailtu titteli ”European Green Capital” viittaa vihreään kaupunkiin.

Käsite on laaja sisältäen niin poliittisia, taloudellisia kuin ympäristön tilaan liittyviä aiheita. Näistä jälkimmäiset, kaupunkien ekologiseen tilaan liittyvät kysymykset ovat ympäristötutkijain osaamisalueen ytimessä.

Helsingin yliopiston Lahden yksikön myötä lahtelainen, maailmanlaajuisestikin korkeaksi noteerattu ympäristöosaaminen on alusta alkaen ollut osa ympäristöpääkaupunkihanketta. Miten yliopistollinen tutkimus on auttanut hankkeen lukuisten tavoitteiden toteutumisessa?

Yksi tutkimushankkeistamme paneutuu ongelmiin, joita syntyy kaupungistumisen myötä vähentyneistä viheralueista, kuten kaupunkipuistoista ja -metsistä. Tutkimuksemme osoittavat näiden viheralueiden tärkeän merkityksen niin hulevesien kestävässä hallinnassa kuin kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.

Yllättävin havaintomme lienee, että kaupunkiviheralueiden pinta-alan lisäksi myös viheralueiden laatuun tulisi kiinnittää huomiota. Hiljattain tutkimusryhmässämme väitellyt Changyi Lu osoitti väitöskirjatutkimuksessaan, kuinka kaupunkiviheralueiden kasvillisuuden koostumus vaikuttaa niiden tuottamiin hyötyihin eli ekosysteemipalveluihin.

Kysymys on kasvien ja maaperän välisistä vuorovaikutussuhteista: havupuiden vaikutuspiirissä oleva puistomaaperä kehittyy aikaa myöten ilmakehän hiilidioksidia tehokkaasti sitovaksi hiilinieluksi. Tällä on ilmaston lämpenemistä heikentävä vaikutus.

Vesijärven Enonselän arvo virkistyskäytössä näyttäisi, ainakin osaksi, kytkeytyvän kaupunkipuistojen puulajeihin.

Verrattuna pelkästään heiniä ja ruohoja kasvavaan yksitoikkoiseen nurmialueeseen havupuiden muokkaaman maaperän havaittiin sitovan tehokkaasti myös sadevettä ja sen sisältämiä, vesistöjä rehevöittäviä ravinteita.

Lahtelaisten olohuoneen, Vesijärven Enonselän arvo virkistyskäytössä näyttäisi, ainakin osaksi, kytkeytyvän kaupunkipuistojen puulajeihin.

Kenties mielenkiintoisin, ennestään tuntematon havaintomme oli, että kaupunkipuistojen havupuut estävät tehokkaasti ilokaasunakin tunnetun typpioksiduulin vapautumisen maaperästä ilmaan. Havainto on yhteiskunnallisestikin merkittävä siksi, että kyseinen typpikaasu on yksi voimakkaimmista ilmaston lämpenemiseen vaikuttavista kasvihuonekaasuista.

Havupuiden istuttamista puistopuiksi on vältetty, koska ne ovat herkkiä liikenneperäisille ilmansaasteille ja katujen suolauksessa käytetyille perinteisille liukkaudenestoaineille. Näiden ongelmien vähitellen väistyessä taka-alalle havupuiden määrää ympäristöpääkaupungin kaupunkikuvassa voisi uuden tutkimustiedon perusteella lisätä.

Havupuiden tärkeän merkityksen osoittaminen ekosysteemipalveluiden tuottajina oli yllätys ja osin onnekkaiden sattumusten tulos.

Tutkimuksemme kaupunkipuistojen ja muiden viheralueiden tuottamista, ihmisille ja muulle luonnolle hyödyllisistä ekosysteemipalveluista edustaa vain pientä osaa Helsingin yliopiston Lahdessa tekemästä ympäristötutkimuksesta. Havupuiden tärkeän merkityksen osoittaminen ekosysteemipalveluiden tuottajina oli yllätys ja osin onnekkaiden sattumusten tulos.

Tämä on esimerkki uteliaisuuteen perustuvasta tutkimuksesta, jolla ei useinkaan ole välitöntä yhteiskuntaa hyödyttävää vaikutusta. Yliopistollinen kaupunkiekosysteemitutkimus, vallankin kun se on syntynyt ja sitä on toteutettu yhdessä kaupungin viranomaisorganisaatioiden kanssa, voi todistetusti toimia kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla.

Lahden Green City-statuksen voi jo tässä vaiheessa osoittaa olevan jotain muuta kuin viherpesua tai löyhää ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöystävällinen Lahti heijastaa tutkittuja, luonnonvihreitä sävyjä.

Kirjoittajista Setälä on kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori, Changyi Lu PhD ja Kotze dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopiston Lahden kampuksen ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelmassa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut