Lukijalta: Aloite on osa syrjivää politiikkaa – Kulusyynin sijasta tulisi keskittyä purkamaan työllistymisen ja kotoutumisen esteitä Lahdessa

Anna-Maria Mitchell

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti viime viikon maanantaina kaupunginvaltuustossa, että maahanmuuttajataustaisten henkilöiden aiheuttamia kustannuksia kaupungille tulisi selvittää. Seitsemäntoista valtuutettua kannatti aloitetta, mutta usea myös puhui sitä vastaan, tuoden esiin esityksen toteuttamisen mahdottomuuden sekä siihen sisältyvät eettiset ongelmat.

Vastalauseen esittäneiden joukossa vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Elisa Lientola luonnehti esitystä rasistiseksi, todeten, että se asettaisi myös vaarallisen ennakkotapauksen, jonka pohjalta voitaisiin vaatia erilaisia yksittäisiä ryhmiä koskevia toimenpiteitä.

Kuten Vili Uuskallion artikkelissa Etelä-Suomen Sanomissa 26.11. kerrottiin, perussuomalaiset kokivat Lientolan kommentit niin loukkaaviksi, että vaativat julkista anteeksipyyntöä. Sananvapautta puolustava puolue haluaa siis rajoittaa rasismi-sanan käyttöä, koska se koetaan liian loukkaavaksi.

Siinä missä perussuomalaiset loukkaantuivat Lientolan kommenteista, esitys itse on aiheuttanut turvattomuutta lahtelaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Esityksen toteutus olisi käytännössä mahdottomuus, kuten aiempien vastaavien esitysten kohdalla on jo todettu.

Siinä ei myöskään otettu huomioon esimerkiksi työttömyyden syitä, vaikka monien tutkimusten mukaan pelkkä ulkomaalaistaustainen nimi vaikeuttaa työllistymistä Suomessa. Maahanmuuttajataustaisten keskuudessa on myös pohdittu, mitä esityksen toteutumisesta olisi seurannut: olisiko se luonut entistä enemmän negatiivista asennoitumista heitä kohtaan ja minkälaisia tekoja asenteista seuraisi.

Rasismia päivittäin kohtaavien näkökulmasta esitystä ei voi erottaa siitä laajemmasta yhteiskunnallisesta kontekstista, johon keskustelut maahanmuutosta linkittyvät.

Negatiiviset mielikuvat maahanmuuttajista kulueränä ja taakkana vaikuttavat siihen, miten heitä kohdellaan arjessa.

Puolisoni on maahanmuuttaja. Työskennellessään opettajana, hän usein esittäytyy oppilailleen kertomalla olevansa "mamu". Usein oppilaiden joukosta joku toteaa ihmeissään, että ”ethän sä voi olla mamu”.

Valkoinen, eurooppalaistaustainen mies ei sovi siihen mielikuvaan, joka tähän maahanmuuttajaa tarkoittavaan termiin liittyy. Sana on latautunut ja täynnä piilomerkityksiä, kuten keskustelu maahanmuutosta ylipäätään.

Negatiiviset mielikuvat maahanmuuttajista kulueränä ja taakkana vaikuttavat siihen, miten heitä kohdellaan arjessa. Negatiivisilla mielikuvilla myös usein viitataan vain tiettyyn ryhmään ei-valkoisia maahanmuuttajia, joihin puolisoni ei kuulu.

Perussuomalaisten esityksen kutsuminen rasistiseksi on perusteltua, koska se liittyy eriarvoisuutta ja ennakkoluuloja luoviin mielikuviin ja rakenteelliseen rasismiin, jonka ylläpitämiseen ja luomiseen se myös osallistuu. Lisäksi esitystä ei voi erottaa laajemmasta perussuomalaisten politiikasta.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Juha Lavapuro on aiemmin todennut, että perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaa voidaan pitää peruslähtökohdiltaan rasistisena. Helsingin yliopiston valtionsääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kuvasi perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelman perusvirettä syrjiväksi ja ulkomaalaisvastaiseksi. Niin ikään Helsingin yliopiston valtio-opin professori Jan Sundbergin mukaan ohjelma on torjuva ja rasistinen.

Lahdessa perussuomalaisten esittämä aloite on osa samaa syrjivää maahanmuuttopolitiikkaa. Sen sijaan, että luodaan kuvia siitä, miten yksi ryhmä kuntalaisia tuottaa kuluja, meidän tulisi purkaa niitä rakenteellisen rasismin luomia esteitä, joista johtuen maahanmuuttajataustaisten voi olla vaikeampi työllistyä ja kotoutua Lahdessa. Tätä voimme tehdä vain tunnistamalla ongelman ja myöntämällä sen olemassaolon.

Minkään yksittäisen teon tai esityksen nimeäminen rasistiseksi ei tee sen tekijästä rasistia. Jokainen meistä voi joskus, erilaisista omaksumistamme asenteista tai ympäröivästä kulttuurista johtuen toimia rasistisesti. Tällöin meidän tulee kuunnella niitä, joita nämä teot ja asenteet koskettavat ja oppia sekä yksilöinä että yhdessä, kuinka voimme olla paremmin kaikkia tukeva yhteisö.

Kirjoittaja on Lahden kaupungin varavaltuutettu (vas.).

Pyytääkö Lahden valtuusto anteeksi työttömiltä?

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut