Sohvi Auvisen Esalainen: Muksusi ei ole pilalla, jos hän näkee lastenohjelmissa samaa sukupuolta olevan parin

Sohvi Auvinen

Kahta naista suudellaan heidän ollessaan tajuttomina, kolmatta pidetään kartanossa vasten tämän omaa tahtoa ja neljännelle tästä kiinnostunut mies laskee luikuria omasta taustastaan. Ja ei, kyseessä ei nyt suinkaan ole suoratoistopalveluiden tuorein true crime -hitti, vaan Disneyn klassikkopiirretyt, joiden ihmissuhteet paljastuvat tarkemmalla katsannolla varsin ongelmallisiksi ja suorastaan myrkyllisiksi.

Mutta niin vain monet omankin ikäluokkani kasvatit huokailivat Auroran ja prinssi Phillipin rakkaustarinalle Prinsessa Ruususessa, ja vanhemmat kannustivat, että kyllä se oma prinssi Uljas sieltä vielä saapuu valkoisella ratsulla. Piirretyt toisin sanoen opettavat, että rakkauden nimissä on hyväksyttävää rikkoa toisen ruumiillista koskemattomuutta ja manipuloida kiinnostuksen kohdetta kiinnittääkseen tämän huomion. Koska rakkaus on voimista suurin ja sitä rataa.

Paitsi tietysti, jos satut kuulumaan sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön. Tuolloin pelkkä olemassaolosi on lapsille suunnatuissa ohjelmissa ongelmallista ja joidenkin mielestä jopa vahingollista.

Oivana esimerkkinä tästä toimii Frozen-elokuvasarja, jonka koko tarinan osa faneista näkee vertauskuvana kaapissa olemiselle ja sieltä ulos tulemiselle. Yhden tulkinnan mukaan saagan päähahmo Elsa kuuluu seksuaalivähemmistöön, ja fanit ovat jopa kampanjoineet somessa aihetunnisteella #GiveElsaAGirlfriend Disneytä antamaan Elsalle naispuolisen kumppanin. Ja tästäkös perinteisiä arvoja, joihin heteronormatiivinen miehen ja naisen välinen liitto kuuluu, puolustavat vihastuivat.

Kysymys ei siis ole siitä millainen, vaan enemmänkin keiden välinen rakkaus valkokankailla saa näkyä. Niin kauan kuin romanttiset tunteet ovat naisen ja miehen välisiä, kaikki on hyvin, mutta auta armias, jos kaksi naista pitää toisiaan kädestä, sitten ollaan tuhon ja turmion tiellä. Lapset ovat pilalla ja perinteiset arvot murskana.

Mutta tiedättekö mitä? Lapset itse harvoin näkevät näissä asioissa mitään väärää, heitä kiinnostaa lähinnä millaista jälkiruokaa lounaan jälkeen mahtaakaan saada tai mitä leikkiä seuraavaksi. Kukaan ei synny homofobisena, vaan sellaiseksi kasvetaan. Ja jos aikuinen toitottaa kotona, miten vastenmielistä sateenkaarevat ihmiset ovat, kyllä se asenne naperoonkin tarttuu.

Tämän takia olisikin tärkeää, että myös lastenohjelmissa näkyisi erilaisia ihmisiä, perheitä ja ihmissuhteita. Ruudun ulkopuolinen maailma kun ei ole niin mustavalkoinen kuin millaisena esimerkiksi Disney ja Pixar sen esittävät.

Representaatio onkin tärkeää ihan kaikille, sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluville että kuulumattomille lapsille. Sen kautta sateenkaareva lapsi saa kokemuksen, että on hyvä sellaisenaan, ja muut muksut oppivat, että on erilaisia tapoja olla ja ilmaista itseään, ja että ketään ei tulisi syrjiä perheen, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen takia.

Tietysti ymmärrän, ettei viihde yksin ratkaise suvaitsemattomuutta, mutta maailmassa, jossa ruutuja on joka puolella, näkemällämme voi oikeasti olla vaikutusta maailmankuvaamme.

Kommentoi