Pääkirjoitus: Omikron on odotettu koronamuunnos, jota ei silti olisi kaivattu juuri tähän hätään

Myös Suomi on kieltänyt ulkomaalaisilta maahantulon eteläisestä Afrikasta siellä havaitun uuden koronavirusmuunnoksen takia. Markku Ulander / Lehtikuva

Ihmiskunta joutui viikonloppuna opettelemaan jälleen yhden kreikkalaisen kirjaimen lisää, kun Etelä-Afrikassa vastikään havaittu ja Maailman terveysjärjestön WHO:n omikroniksi nimeämä koronaviruksen muunnos alkoi nopeasti nostattaa laajaa huolta ympäri maailman.

Tiedossa on ollut, että viruksilla on tapana muuntua vanhetessaan, eikä koronavirus ole ollut siinä poikkeus. Nyt on vallalla deltamuunnos, jonka tartuttavuus on selvästi suurempi kuin alkuperäisen viruksen. Omikronista ei vielä paljon tiedetä, mutta asiantuntijat epäilevät sen voivan levitä vielä deltaakin tehokkaammin ja ehkä myös kiertävän ovelammin koronan immuunisuojaa. Yksin nämä ensiarviot riittivät siihen, että WHO luokitteli oitis omikronin huolta aiheuttavaksi variantiksi, minkä perään maat yksi toisensa jälkeen alkoivat rajoittaa matkustamista eteläisestä Afrikasta. Israel ja Japani jopa sulkivat rajansa toistaiseksi ulkomaalaisilta. Ja pörssitkin säikähtivät.

Reagointi olisi tuskin voinut olla nopeampaa, mutta se ei ehtinyt estää omikronia nostamasta jo viikonloppuna päätään eri puolilla maapalloa Pohjoismaita myöten. Virus osoittautui taas niin vikkeläksi liikkeissään, että omatkin asiantuntijamme ennakoivat vain ajan kysymykseksi, koska uusin muunnos löytää tiensä myös meille.

Intiasta lähteneen deltan leviämistä ja nousemista valtavirukseksi ei kyetty estämään, eikä todennäköisesti kyetä omikroninkaan, jos muunnos tarttuu herkemmin kuin edeltäjänsä. Etelä-Afrikka tuomitsi matkustuskiellot epäreiluksi rangaistukseksi siitä, että maa tiedotti avoimesti tunnistamastaan muunnoksesta. Varotoimet ovat silti paikallaan, koska yksi koronan opetuksia on ollut, että uusiin uhkiin pitää vastata nopeasti ja mieluummin yli- kuin alimitoitetuilla keinoilla.

Viivyttämällä omikronin leviämistä voitetaan kallisarvoista aikaa sen selvittämiseksi, kuinka vaarallisesta muunnoksesta loppujen lopuksi on kysymys ja millaisia toimia sen varalta tarvitaan jatkossa esimerkiksi rajoite- ja rokoterintamilla. Jo parin viikon päästä oltaneen viisaampia.

Omikronia ei tähän hätään kaivattu. Hyvässä lykyssä se voi kuitenkin osoittautua muunnokseksi, joka ehkä leviää herkästi mutta aiheuttaa pääosin vain lievän tautimuodon. Sellaisena se voisi olla myönteinen käänne asiantuntijoiden jo pitkään ennakoimalla polulla, jolla koronatautikin muuttuu ennen pitkää vain yhdeksi tavalliseksi flunssaksi muiden joukossa. Sitä odoteltaessa varovaisuus on silti vielä pitkään tarpeen. Pandemia ei ole Suomessakaan ohi, ennen kuin se on kaikkialla maailmassa ohi, eikä siihen auta muu kuin riittävän laaja rokotekattavuus.

Viivyttämällä muunnoksen leviämistä voitetaan kallisarvoista aikaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut