Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

ESS:n vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Lukijalta | Hallituksen tahto hillitä sademetsien katoa punnitaan nyt

Jos trooppinen metsäkato olisi maa, sillä olisi maailman kolmanneksi suurimmat päästöt. EU:ssa valmistellaan lakia, joka voisi hillitä metsien ja muiden elinympäristöjen katoa.

Luontokato ja ilmastokriisi ovat suurimpia uhkia nykyiselle hyvinvoinnillemme. Trooppisten metsien ja muiden elinympäristöjen häviäminen on merkittävin yksittäinen syy luontokadolle, sillä trooppisissa metsissä elää 50–80 prosenttia maapallon lajistosta. Silti elintärkeitä alueita tuhotaan nopeasti.

Arvioiden mukaan vuosittain häviää noin 10 miljoonaa hehtaaria metsää, tästä suurin osa tropiikissa. Metsäkato ja ilmastonmuutos kietoutuvat yhteen, sillä trooppisesta metsäkadosta aiheutuu vuosittain yhtä paljon päästöjä kuin globaalista tieliikenteestä. Jos trooppinen metsäkato olisi maa, olisi sillä maailman kolmanneksi suurimmat päästöt.

Metsäkato heikentää maapallon vedensäätelyä ja vesipalveluita. Jopa 75 prosenttia maapallon saatavilla olevasta makeasta vedestä on peräisin metsäalueilta. Metsän kadotessa eroosio, maanvyörymät, tulvat ja kuivuus lisääntyvät. Metsien häviäminen on myös uhka luonnon ja ihmisen terveydelle.

Metsäkato, elinympäristöjen pirstoutuminen, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö nostavat uusien eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien, eli zoonoosien, leviämisen riskiä. Metsät ovat yli 800 miljoonan ihmisen koti. Heistä 60 miljoonaa kuuluu alkuperäiskansoihin. Metsäkato uhkaa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen elinkeinoja sekä ruoka- ja vesiturvaa.

Suurin trooppisten metsien ja muiden elinympäristöjen kadon syy on ruoantuotanto eli maanviljely ja karjanlaidunnus. EU-maiden kulutus on globaalisti yksi suurimmista trooppisen metsäkadon ja muiden elinympäristöjen tuhon aiheuttajista.

Vahva metsäkatolaki estäisi trooppisten elinympäristöjen katoa aiheuttavien tuotteiden tuomisen EU-alueelle.

Yritysten vapaaehtoiset sitoumukset ja toimet eivät ole vuosikausien yrityksestä huolimatta riittäneet pysäyttämään metsäkatoa. Suomalainen kuluttaja voi edelleen ostaa kaupasta tuotteen, kuten kahvia, lihaa tai paperia, jonka tuotanto on aiheuttanut trooppista metsäkatoa.

Hallitus on sitoutunut torjumaan ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Sen sitoutuminen testataan, kun EU-komissio on julkaisemassa esityksensä metsäkatolaista tällä tietoa marraskuun puolivälissä. Vahva metsäkatolaki estäisi trooppisten metsien ja muiden elinympäristöjen katoa aiheuttavien tuotteiden tuomisen EU-alueelle.

Laki ei saa rajoittua suppeaan tuoteryhmään, vaan sen pitää kattaa kaikki mahdolliset raaka-aineet ja tuotteet, jotka voivat aiheuttaa elinympäristöjen katoa ja heikkenemistä.

On erityisen tärkeää, että laki estää metsäkadon lisäksi myös muiden elinympäristöjen hävittämisen ja heikentämisen. Brasiliassa jo yli puolet arvokkaasta Cerrado-savannialueesta on hävinnyt soijaviljelmien ja karjalaitumien tieltä.

Myös eurooppalaisen kulutuksen luontokatovaikutukset näyttäisivät kohdistuvan voimakkaasti Cerradolle, joka on maailman lajirikkain savannialue.

Jos hallitus on todella sitoutunut trooppisten metsien ja muiden elinympäristöjen kadon estämiseen, sen on vaadittava EU:lta tiukkaa lakia nyt.

Kirjoittajista Kaukonen on WWF Suomen metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija, Nikula suojelun neuvonantaja.

WWF: Maailman sademetsäalueet katoavat vauhdilla – heikentää suojaa eläimistä tarttuvilta taudeilta