Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Tutkimus- ja kehitystoiminta tulisi hoitaa maakunnallisesti

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat vuonna 2020 noin 2,9 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt) eli seitsemän miljardia euroa. Yritysten osuus tästä on noin kaksi kolmannesta.

Maakunnat, joissa yritysten t&k-panostus oli yli kaksi kolmannesta vuoden 2016 tilaston mukaan, olivat Pohjanmaa (83 %), Päijät-Häme (81 %), Etelä-Pohjanmaa (79 %), Pohjois-Pohjanmaa (74 %), Pirkanmaa (67 %) ja Uusimaa (67 %).

Ministeri Antti Kurvinen (kesk.) on aivan perustellusti nostanut esille uudet koulutus- ja tutkimuspanostukset, jotka ottaisivat huomioon eri maakuntien tarpeet.

Maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveystoiminnot sekä pelastustoiminta siirtyvät maakunnallisten hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Vastaavalla tavalla tutkimus- ja kehitystoiminta tulisi hoitaa maakuntatasolla.

Kansallisessa t&k-toiminnassa työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden ministeriöiden tulee parantaa yhteistyötä. Nyt toiminta on hajanaista ja kokonaistavoite puuttuu.

Käytännön tasolla eri ministeriöiden tavoitteita voidaan parhaiten yhdistää maakuntatasolla. Maakunnissa tunnetaan yritysten, infrastruktuurin, terveydenhuollon, koulutuksen ja kansalaisten hyvinvoinnin kehittämistarpeet.

Tavoitteen tulisi olla, että eri ministeriöiden kehittämisrahoista puolet kohdennetaan maakuntiin tukemaan maakunnallisia monitieteisiä ja teknologisia yritysten ja julkisten toimijoiden kehittämistarpeita. Rahoituksen kohdentamisesta päätökset tehtäisiin maakuntatasolla.

Suomen t&k-kärkimaakunnat yltävät jo maailman kärkimaiden tasolle.

Eri maakunnissa toimivien korkeakoulujen tulisi ottaa huomioon yritysten koulutus- ja kehittämistarpeet uudistamalla koulutustarjontaansa, järjestämällä opiskelijoille työharjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja, työllistymismahdollisuuksia ja käynnistämällä yhteistä hankkeita yritysten kanssa. Yritysten tulee myös panostaa yhteistyöhön.

Kehittämisohjelman avulla yritysten t&k-panostukset nousisivat eri puolilla Suomea. Näin tavoite t&k-panostusten neljän prosentin osuudesta bkt:stä ja yritysten 70 prosentin osuudesta voisivat toteutua.

Etelä-Koreassa t&k-panostukset olivat vuonna 2018 4,5 prosenttia bkt:sta ja yritysten osuus 77 prosenttia. Vastaavat luvut Japanissa ovat 3, 3 prosenttia ja 79 prosenttia sekä Saksassa 3,1 prosenttia ja 68 prosenttia. Yllämainitut Suomen t&k-kärkimaakunnat yltävät jo maailman kärkimaiden tasolle.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston professori.