Matkakeskuksen muraalit, hedelmäveistokset Siltapuiston parkkitalon katolla, Viiskulman Kylän portti -teos, Kirkkopuiston valotaideteokset, Black Lives Matter -seinämaalaus ja Malskin Block Party -muraali, Kohtaamisten metsä -teos punakoivuineen, Evakkopatsas ja Teerenpelin muraali.
Siinä joitakin julkisia taideteoksia ja -tapahtumia, joita Lahteen on parin viime vuoden aikana syntynyt. Suuntaus on selvä: Lahden katukuvaan halutaan tuoda lisää taidetta. Vipinää on sekä julkisella että yksityisellä puolella, ja kannatustakin tuntuu löytyvän – ainakin periaatteen tasolla.
Esimerkiksi Lahden osallistuvan budjetoinnin kyselyssä vuonna 2020 moni asukas toivoi Lahteen lisää taidetta, ja taidehankkeet olivat enemmistössä myös ehdotuksissa Lahden keskustateoksi 2021. Kymmenestä lopullisesta ehdokkaasta viisi oli taidehankkeita, muun muassa matkakeskuksen muraalit.
Julkisen taiteen koetaan tuovan katukuvaan eloa ja väriä. Taide lisää viihtyisyyttä ja kohottaa tuttuja nurkkia uudella tavalla.
Tosin lopputulokset herättävät lähes poikkeuksetta keskustelua. Osa tykkää ja osa lyttää.
Suomalainen kaupunkikuva ei ole erityisen monipuolinen mutta voisiko se olla?
Väitän, että Lahdessa ei silti kaivata turhaa himmailua. Kun teimme Etelä-Suomen Sanomiin kesällä 2018 juttusarjaa julkisista taideteoksista, ihmisten reaktiot jäivät mieleen. Juttusarjan ideana oli, että ohikulkijat pääsevät kommentoimaan teoksia, joita he saavat tai joutuvat arkiympäristössään katsomaan.
Keskusteluissa toistui yksi asia. Moni ohikulkija totesi, että teokset saisivat olla näyttävämpiäkin. Esimerkiksi Lahden Saimaankadulla sijaitsevan kerrostalon sinisävyistä muraalia pidettiin kauniina, herkkänä ja harmonisena, mutta myös pliisuna. Maalaus olisi saanut olla vaikuttavampi tai räväkämpi. Monelle vaikuttavuus tarkoitti fotorealistista eli valokuvantarkkaa muraalia tai rohkeaa värinkäyttöä. Väri merkitsi taistelua tasaisen harmaata rappausta vastaan.
Tästä päästään siihen, pitäisikö myös rakentamisen olla näyttävämpää, vaikuttavampaa ja värikkäämpää. Suomalainen kaupunkikuva ei ole erityisen monipuolinen mutta voisiko se olla?
On hyvä, että taiteen asema kaupunkikuvan viihtyisyyden luojana vankistuu. Keskustelu ei kuitenkaan saa jumahtaa vain yksittäisiin taideteoksiin. Huomiota pitää riittää sille, millaisia rakennuksia kaupunkiin pykätään. Miten vanhaa uudistetaan ja millaiset arvot ohjaavat uusien asuinalueiden suunnittelemista. Asukkaiden toiveet taiteesta viihtyisyyden luojana on ymmärrettävä viestinä, joka koskee myös esimerkiksi kaavoittajia, arkkitehtejä ja rakennuttajia.
Jokainen ymmärtää, että rakentamisessa on kaavan, määräysten ja asumismukavuudenkin asettamat reunaehdot, jotka vaikuttavat siihen, miltä vaikkapa uudet kerrostalot voivat näyttää. Liikkumavara ei silti ole olematon nykytilanteessakaan.
Ihminen on ollut hyvin kekseliäs siinä, miten erilaisia asioita, kuten rakentamista, saadaan tehostettua. Siksi luotan ihmisen kekseliäisyyteen myös näyttävyyden ja viihtyvyyden lisäämisessä, kunhan vain asenne saadaan kohdalleen.