Kavereiden uutisvirrassa pyöri vähän aikaa sitten teksti, jossa vastustettiin auton talvirenkaiden vaihtoa. Ai miksikö? No siksi, että jos sille tielle lähtee, niin ne talvirenkaathan saa vaihtaa joka vuosi. Sitä paitsi talvirenkaillakin voi ajaa ojaan ja moni on ajanutkin. Ehkä koko liukkaus on keksittyä ja vain rengasliikkeiden salaliitto.
Kuulostaako tutulta?
Samankaltaisia perusteluita on käytetty koronarokotteen vastustamiseen. Kaksikaan rokotetta ei riitä, vaan sen joutuu ottamaan todennäköisesti joka vuosi. Myös rokotettu voi sairastua. Eikä influenssaakaan ole ollut yli vuoteen. Ja niin edelleen.
Koronarokotetta vastustavien joukko on ehkä äänekäs, mutta ei kuitenkaan niin suuri kuin äänestä voisi päätellä.
Se nimittäin toimii. Koronapassi tietenkin. Kun koronapassi viimein saatiin käyttöön lokakuun puolivälissä, oli huolena alle 35-vuotiaiden huono rokotekattavuus. Vuoden alussa koronarokotteista ja rokoteajoista melkein tapeltiin, mutta into hiipui pohjalukemiin kesän ja syksyn aikana.
Ja kuitenkin kuin taikaiskusta kuulimme tällä viikolla, että nykyisellä rokotustahdilla on mahdollisuus 80 prosentin rokotuskattavuuteen marraskuun alussa. Mitä todennäköisimmin se on koronapassin ansiota, sillä suurimman osan ykkösannoksista ovat ottaneet juuri alle 35-vuotiaat.
Nuoret huomasivat, että koronarokote on pakko hankkia, jos aikoo viettää tavallista nuoren elämää ja käydä kavereiden kanssa välillä kapakassa. Myös matkustamiseen koronapassia tarvitaan, sillä on paljon helpompaa vilauttaa puhelimeen tallennettua tai paperille tulostettua QR-koodia kuin varailla aikoja testaukseen.
Päijät-Sotenkin lähes toivottomalta tuntunut rokotehaaste onnistui lokakuussa yli odotusten. Tavoitteena oli saada 15 000 uutta rokotetta ja siihen päästiin hienosti etuajassa taksi- ja lounasseteleiden voimalla. Edes ilmaisia ämpäreitä ei tarvittu.
Kun rokotuspisteitä oli kaupoissa ja muissa yllättävissä paikoissa, moni tuli ihan vain siksi että rokote oli nyt helposti saatavilla. Rokottamattomuus ei ollutkaan kiinni vastustamisesta vaan siitä, ettei asia tuntunut ajankohtaiselta tai ei ollut aiemmin aikaa rokotukselle.
Ikävä kyllä edes 80 prosentin rokotekattavuus ei riitä suojaamaan koko väestöä epidemialta. Virus ottaa tilaa sieltä, mistä saa. Kannattaa vain katsoa naapurimaita Venäjää ja Viroa, niissä huono rokotekattavuus on saanut epidemian jylläämään, eikä loppua ole näköpiirissä.
Suomessakin puhutaan terveydenhuollon kantokyvystä ja siitä, purettiinko rajoituksia liian aikaisin. Kaksi rokotetta ottaneiden koronapassin haltijoiden mielestä ei takuulla purettu. On pakko alkaa elää.
Pikkujoulukaudesta on tulossa erityisen vilkas myös ravintolarajoitusten alueella juuri koronapassin ansiosta. Kulttuurinnälkä on kasvanut isoksi ja ihmisillä on patoutunutta tarvetta päästä tapaamaan toisiaan.
Koronarokotetta on vastustettu myös siksi, ettei se vapauta kasvomaskeista ja käsienpesusta. Ei pidäkään, sillä kasvomaskeille on käyttöä myös influenssakauden aikana ja käsiähän nyt kannattaa muutenkin pestä silloin tällöin.
Koska Suomessa ei ole ollut influenssaepidemiaa puoleentoista vuoteen, voi tuleva kausi olla aiempaa rajumpi. Tätäkin tautia voi torjua ottamalla rokotteen, tosin ilmaisena se on tarjolla harvemmalle kuin koronarokote.
Vuosi sitten influenssarokotteet vietiin käsistä. Saa nähdä, käykö tänä vuonna samoin. Ensimmäiset influenssatapaukset on jo todettu Helsingin alueella.