Pääkirjoitus Metsä jauhaa euroja ja tuottaa ilmastohyvää

Suomessa toimivat metsäjätit ovat kertoneet huipputuloksistaan ja sahatkin käyvät täysillä kierroksilla. Sellun ja sahatavaran hinnannousu siivitti UPM:n kaikkien aikojen parhaaseen vuosineljännekseen. Suurimman osan tuloksesta teki sellun, sahatavaran ja biopolttoaineiden tuotanto.

Stora Enson operatiivinen liiketulos nousi heinä-syyskuussa 24 prosenttia. Pakkausmateriaali- ja puutuoteyksikköjen liikevaihdot ylsivät kaikkien aikojen ennätykseen. Useista isoista investoinneista kertonut Metsä Group teki myös ennätystuloksen.

Sahatavara nousi kuluvan vuoden ensimmäisellä kvartaalilla Suomen viidenneksi tärkeimmäksi vientiartikkeliksi lähes 50 prosentin kasvulla sellun ohi, vaikka myös sellun vienti kasvoi noin 30 prosenttia verrattuna vuoden 2020 vastaavaan ajankohtaan. Ennusteen mukaan sahatavaran tuotanto nousee tänä vuonna 12 miljoonaan kuutioon, mihin yllettiin viimeksi vuonna 2007.

Metsäalan hyvät tulokset toimivat hyvänä muistutuksena alan merkityksestä. Metsäteollisuuden tuotannosta 50–97 prosenttia menee vientiin, riippuen tuoteryhmästä. Metsäteollisuuden osuus koko Suomen tavaraviennistä oli viime vuonna noin 18 prosenttia. Viennin arvo oli 10 miljardia euroa.

Viime aikojen julkisessa keskustelussa metsät on nähty liian usein ongelmana, vaikka noin puolet Suomen vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä sitoutuu metsien puustoon, maaperään ja puutuotteisiin. Hiilinielujen hupenemisen ohella kritiikin kohteena on ollut monimuotoisuuden väheneminen metsistä.

Ne puheenvuorot ovat olleet harvassa, jotka ovat muistuttaneet, että hakkuumäärät ovat pienentyneet vuoden 2018 jälkeen selvästi. Puuston vuotuinen kasvu on noin 108 miljoonaa kuutiometriä, mutta siitä on korjattu hakkuissa vain 65 prosenttia viime vuosina.

Osa näkee metsien hakkuut ongelmana, vaikka ne ovat tärkeä lenkki ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Arvioiden mukaan metsäalan tuotteiden kysyntä kasvaa kaikissa päätuoteryhmissä paino- ja kirjoituspapereita lukuun ottamatta. Päästövähennys-, hiilineutraalisuus- sekä kiertotaloustavoitteet ohjaavat valitsemaan kestävästi tuotettuja tuotteita. Digilisaatio puolestaan lisää verkkokauppaa ja tarve yhä vastuullisemmille pakkauksille kasvaa. Sellu- ja kartonkituotteiden samoin kuin biopolttoaineiden kysyntä kasvaa. Ilmastomyönteisen puurakentamisen yleistyminen kasvattaa sahatavaran ja vanerin tuotantoa.

Osa näkee metsien hakkuut ongelmana, vaikka ne ovat osaltaan tärkeä lenkki ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lisäksi on korostettava, että hyvin hoidettu ja kasvava metsä on paras hiilinielu. Metsissä myös tehdään yhä enemmän luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Lahopuuta, suojakaistoja ja riistatiheiköitä jätetään yhä enemmän, maapuut kierretään ja kasvatetaan sekametsää.