Pääkirjoitus: Suomi seisoo Naton avoimella ovella, mutta ei kiirehdi sisään

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja presidentti Sauli Niinistö pitivät maanantaina yhteisen tiedotustilaisuuden. Vesa Moilanen / Lehtikuva

Suomen turvallisuuspolitiikassa on Sauli Niinistön presidenttikaudella korostunut tiivistyvä yhteistyö läntisten kumppaneiden kanssa ja toisaalta suoran keskusteluyhteyden ylläpitäminen itäisen naapurimaamme Venäjän kanssa. Tällä viikolla nämä nykyisen linjamme kaksi tukipylvästä konkretisoituvat näkyvällä tavalla.

Maanantaina Niinistö isännöi Naton pääsihteeriä Jens Stoltenbergia ja korkeinta päätöksentekoelintä Pohjois-Atlantin neuvostoa, joka tapasi historiallisella vierailullaan muitakin kärkipoliitikkojamme sekä Puolustusvoimien johtoa. Linnassa käytyjen keskustelujen lomassa tasavallan presidentin kanslia tiedotti, että Niinistö matkustaa perjantaina työvierailulle Moskovaan tavatakseen siellä virkaveljensä Vladimir Putinin.

Niinistö ja Putin istuivat silmätysten viimeksi elokuussa 2019. Pandemian aikana kaksikko on tyytynyt puhelinkeskusteluihin. Tuskin on sattumaa, että ensimmäinen tapaaminen yli kahteen vuoteen ajoittuu samalle viikolle, jonka Niinistö aloitti istumalla yhteisessä pöydässä Naton johdon kanssa.

Stoltenbergin rinnalla Niinistö korosti jälleen vuoropuhelun tarpeellisuutta vähiin käyneen luottamuksen vahvistamiseksi Naton ja sen kilpailijoiden Venäjän ja Kiinan välillä. Niinistö itse näyttää oivaa esimerkkiä sukkuloidessaan näinä päivinä Naton ja Kremlin välillä.

Stoltenbergin mukaan Suomen käytännönläheinen yhteys Venäjän kanssa voi olla avuksi myös Natolle. Ja vaikka Niinistö ei sanasaattajaksi tunnustaudu, ei olisi yllätys, jos hän nostaa myös Putinin luona esille tarpeen vahvistaa turvallisuuspolitiikan isojen pelureiden keskusteluvälejä. Putinia puolestaan kiinnostanee kuulla suoraan Niinistön suusta, kuinka tiiviisti Suomi tuntee jo asemoituneensa Naton kainaloon samaan aikaan, kun Naton ja Venäjän suhteet ovat viilenneet likipitäen kylmän sodan tasolle.

Suomen sanotaan hankkiutuneen tärkeänä kumppanina jo niin lähelle Natoa kuin itsenäinen valtio voi olla olematta puolustusliiton jäsen. Kansankin keskuudessa Naton suosio on uunituoreiden gallupien perusteella kasvussa ja Venäjää pidetään yhä suurempana uhkana.

Stoltenbergin mukaan Naton ovet pysyvät Suomelle avoimena, jos maamme haluaa jonain päivänä vaihtaa optionsa täysivaltaiseen jäsenyyteen. Pääsihteeri myös muistutti, että Nato on säännöissään sitoutunut puolustamaan yhteisesti vain omia jäseniään. Kumppanimaista turvatakuuartikla ei sano halaistua sanaa. Ei edes Suomen kaltaisista "vahvistettujen mahdollisuuksien kumppaneista", vaikka meillä saatetaan elätellä siitä toivoa.

Kumppanimaista turvatakuuartikla ei sano halaistua sanaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut