Ilkka Kuosmasen Esalainen: Vanhat ilmakuvat vievät Kalle Päätalo -harrastuksen aivan uudelle tasolle

Ilkka Kuosmanen

Ilkka Kuosmanen

Maanmittauslaitos teki kesäkuussa suuren palveluksen kaikille kartoista innostuneille, kun verkkoon vapautettiin historiallisten ilmakuvien arkisto. Kerta heitolla kenen tahansa saataville tuli kymmeniä tuhansia ilmakuvia, joista vanhimmat ovat 1930-luvulta.

Käyttöliittymä on helppokäyttöinen. Tietokoneen ruudun saa jaettua kahtia, jotta voi samalla tarkkailla, miltä vanha maisema nykyisin näyttää. Tätä on tietoyhteiskunta parhaimmillaan.

Vanhoista ilmakuvista on epäilemättä hyötyä monissa järkevissä asioissa, esimerkiksi kaavoituksen suunnittelussa. Ne ovat kuitenkin kuin bensaa liekkeihin myös oudommissa harrastuksissa. Niin kuin nyt vaikkapa Kalle Päätalon vaiheiden selvittelyssä.

Alkukesästä olin lukemassa Iijoki-sarjan kirjaa Nouseva maa, jossa tuleva kansankirjailija on jo pääsemässä kiinni rakennustyömaiden arkeen Tampereella. Yksi hänen työmaistaan keväällä 1946 oli Suomen Trikoo, jossa tehtävänä oli rakentaa jätevesien purkuputki rannasta kauas Pyhäjärvelle. Se tehtiin ensin jään päälle, josta putki upotettiin myöhemmin järven pohjaan.

Kuvaaja on osunut Tampereen ilmatilaan sopivasti kevätkesällä 1946. Noin 30 metriä pitkä putkirakennelma erottuu kuvasta selvästi. Se näyttäisi kelluvan jonkinlaisten ponttonien varassa.

Tuntuu kuin mennyt, tuleva ja nykyaika kohtaisivat kuvassa. Jos oikein siristän silmiäni, voin melkein nähdä Päätalon vilkuttelemassa kameralle. Tekisi mieli toivottaa Kallelle terveiset tulevaisuudesta: kaikki käy hyvin, mutta vaimoasi voisit kyllä kohdella vähän nätimmin.

Myös seuraava työmaa, keskeneräiseksi jäänyt omakotitalo Kaukajärven länsipäässä, on jäänyt kuviin. Se on helppo tunnistaa, sillä Päätalo kuvaa talon sijaintipaikan Kangasalantien varressa lähes metrilleen. Sitä paitsi alueella ei ole vuonna 1946 muita taloja ilman kattoa.

Valitettavasti ilmakuvia ei ole otettu kaikkina vuosina. Näin ollen lukija ei pääse seuraamaan "reaaliajassa" Suomen kuuluisimman rintamamiestalon valmistumista Tampereen Viialaan. Vuonna 1946 alue on pelkkää peltoa, mutta kesällä 1956 Kirvestien mutkassa seisoo jo rakennusmestari Päätalon vankka talo marjapensaineen ja omenapuineen.

Ilmakuvan varjoista voi päätellä, että kuva on otettu aamulla. Jos kuva olisi hieman tarkempi, pyykkinarulta erottuisi ehkä vauvaperheen pyykkiä. Elämäkerturit ovat selvittäneet, että Kalle on jättänyt esikoisromaaninsa käsikirjoituksen hetkiseksi sivuun ollakseen iltaisin läsnä nuorimmalle lapselleen, joka on syntynyt maaliskuussa. Romaanin naputtaminen jatkuisi toden teolla vasta syksyn pimeillä, mutta kestäisi vielä kaksi vuotta, ennen kuin Ihmisiä telineillä ilmestyisi.

Tsemppiterveiset vain sinne Kirvestielle, enää koko Iijoki-sarja kirjoitettavana!

Valitettavasti Päätalon lapsuusvuosien Taivalkoski on kiinnostanut ilmakuvaajia vain harvoin, joten emme pääse mukaan Kallen savotoille. Sentään vuoden 1957 kuvasta erottuu Romppaisensalmen lossi, jota Päätalo operoi Jokijärvellä ennen lähtöään talvisotaan. Lapsuuskotiin Kallioniemeen ei mene vielä edes tietä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut