Lukijalta: Keskustelusta puuttuu taju pääomasta ja sen tuotosta

Kauko Tuupainen, Paavo Jauhiainen

Demarinuoret syyttivät mediassa Kimmo Kiljusta sanomalla: ”Ikääntyvän väestörakenteen ja pienenevien ikäluokkien vuoksi käsillä on tilanne, jossa eläkemenot ovat pysyvästi maksutuloja suuremmat”.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder taas totesi ( Erno Laisi /Uutissuomalainen): ”Eläkevarat 180 miljardia. Eläkevastuut 600 miljardia. Indeksin muutos tyhjentäisi rahastot. Sanomme siis ei.”

Tällä tasolla liikkuu niin nuorten kuin vanhempienkin ajatusmaailma. Toinen ei edes tiedä, kuinka suuret ovat eläkevarat ja kumpikaan ei ymmärrä, että rahastot ovat syntyneet pääasiassa nykyeläkeläisten maksamien eläkemaksujen sijoitustuottojen ja sen säästön turvin, minkä eläkkeensaajat ovat hävinneet taitetun indeksin vuosittaisen eläkeleikkauksen kautta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylvään väite, että ”indeksimuutos hyödyttäisi erityisesti suurta eläkettä saavia”, ei sekään pidä paikkaansa. Eivätkö siis muka prosentuaaliset palkankorotukset hyödytä enemmän suuri- kuin pienituloisia.

Kimmo Kiljusen eläkeindeksi on ikiliikkuja vailla kannatusta

Mielestämme tasokorotus, jolla saatettaisiin kunkin eläke sille tasolle, millä se olisi, jos taitettua indeksiä ei olisi otettu lainkaan käyttöön, olisi kaikkien kannalta oikeudenmukaisin ratkaisu.

Pitää myös tiedostaa, että eläkkeensaajista 48,3 prosentilla on nettoeläke maksimissaan 1 292 euroa kuukaudessa. Tasokorotuksen suurin vaikutus kohdistuisi juuri tähän ryhmään. Eihän vuonna 2020 eläkkeelle jääneen noin 1 900 euron keskieläkkeen saajaa tasokorotus koskisi juuri lainkaan.

Olisi oikeudenmukaisinta saattaa kunkin eläke tasolle, jolla se olisi, jos taitettua indeksiä ei olisi otettu käyttöön.

Vihreiden Emma Kari on ulkona asiasta väittäessään, että ”taitetusta indeksistä luopuminen asettaisi eläkejärjestelmän maksutaakkaa nykyistäkin enemmän nuorten harteille”. Tilanne on aivan päinvastainen, sillä osin ”tämän hetken eläkeläisten” ansiosta on rahastoissa rahaa 241 miljardia euroa eli lähes neljä kertaa Suomen valtion budjetti.

RKP:n Anders Adlercreutz epäilee myös eläkerahastojen kestävyyttä ja siksi puolue ei kannata indeksimuutosta.

Ymmärrämme, että Paavo Lipposen (sd.) sateenkaarihallituksen (sd., kok., vas., r. ja vihr.) aikaansaama työeläkkeiden heikennys on kova pala myös istuvalle hallitukselle, mutta nyt kun ”työeläkkeiden kassa” on kunnossa, voitaisiin jotain tehdä niiden eläkeläisten hyväksi, jotka ovat olleet omalla panoksellaan rahastoa kartuttamassa.

Eläkekeskustelusta näyttää täysin puuttuvan tietoisuus pääomasta ja sen tuotosta. Vuonna 1995 rahastojen pääoma oli 35,4 miljardia ja tällä hetkellä 241 miljardia euroa.

Vuosien 1998–2020 eläkelaitosten keskituotto (5,6 %) kasvattaa tämän hetken pääomaa 13,5 miljardilla eurolla vuodessa, joten tasokorotuksen toteuttaminen ei olisi syömässä eläkerahastoja lainkaan. Päinvastoin ne kasvaisivat entisestään.

Kirjoittajista Tuupainen on jyväskyläläinen talousneuvos ja Jauhiainen siilinjärveläinen kauppaneuvos.

Kunnat kilpailevat ikääntyneistä, kun sote-vastuu poistuu – Päijät-Hämeen kannattaa pyrkiä eläkeläisten floridaksi  

Kommentoi