Pääkirjoitus: SDP ja keskusta ovat taas tukkanuottasilla, vaikka hetken näytti jo auvoisalta

Pääministeri Sanna Marinin SDP:n ja valtiovarainministeri Annika Saarikon keskustan välit ovat taas viilenneet. Emmi Korhonen / Lehtikuva

SDP:n ja keskustan hetken jo auvoisalta vaikuttanut yhteinen taival näyttää taas vaihteeksi kääntyneen niin ohdakkeiselle polulle, ettei se voi olla vaikuttamatta koko hallituksen työskentelyilmapiiriin. Taustalla painavat erimielisyydet hallituksen rahankäytöstä, mutta kaksikko on viime päivinä syytellyt toisiaan varsin pahaenteisesti myös yksittäisten ministereiden tarkoituksellisesta mustamaalaamisesta.

Keväällä hallitus riitaantui hajoamisen partaalle keskustan pantua kehysriihessä hetkeksi kovan kovaa vastaan. Keskustan annettua osin periksi pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja nykyisen valtiovarainministerin Annika Saarikon (kesk.) välit alkoivat selvästi lähentyä.

Viime viikolla suhde vajosi taas pakkasen puolelle. Sen aiheutti Veikkauksen rahoista kehkeytynyt farssi, jonka syntipukiksi demarit osoittivat keskustaa ja keskusta demareita. Farssi päättyi hallituksen taattua edunsaajille rahat, jotka se oli aikonut niiltä leikata. SDP:n ja keskustan nokkapokka ei silti siihen loppunut.

Seuraava riita puhkesi Marinin ehdotuksesta uudistaa budjetin kehysmenettelyä niin, että se mahdollistaisi kätevämmin ilmastonmuutoksen vastaiset vihreän kasvun investoinnit. Keskustassa soivat heti hälytyskellot, koska ehdotus oli omiaan herättämään taas epäluuloja SDP:n talouslinjaa kohtaan. Marinin avauksen taustalla nähtiin vain demareiden halu puhkoa nykyinen kehysmenettely täyteen uusia reikiä. Niiden avulla pääministeripuoluekin pääsisi lastaamaan budjettiin tulevaisuusinvestoinneiksi naamioituja poliittisia tavoitteitaan, jotka maksettaisiin yhteisellä velkarahalla.

Uskottavuus katoaa, jos kehystä ruvetaan toistuvasti rikkomaan.

Epäily on ymmärrettävä, sillä jo Marinin edeltäjän Antti Rinteen (sd.) hallitus ehti lyödä lukkoon miljardikaupalla "tulevaisuusinvestointeja", jotka tosiasiassa eivät poikenneet tavanomaisista käyttötalousmenoista. Ja osa hallituspuolueista on alkanut suhtautua velkaantumiseen ikään kuin se ei olisi julkiselle taloudelle minkäänlainen ongelma.

Asiantuntijatkin ovat hyvästä syystä muistuttaneet, että kehysmenettelyllä on tarkoituksensa. Se vahvistaa julkisen taloutemme ennustettavuutta kansainvälisten luottoluokittajien silmissä sitä vankemmin, mitä uskottavammin hallitus sitoutuu itse itselleen asettamiinsa raameihin.

Uskottavuus katoaa äkkiä, jos kehystä ruvetaan rikkomaan toistuvasti ilman aitoja ja painavia syitä. Laskun siitä maksavat viime kädessä kaikki suomalaiset. Siksi soisi, ettei pääministeripuoluettakaan tarvitsisi asiasta erikseen valistaa, vaikka keskusta näyttää ottaneen sen taas tavakseen.

Kulttuuriväen haukkujen säikäyttämä hallitus alkoi torjua itse aiheuttamaansa uhkaa

Hallitus avaa maata riskipelillä

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut