Pääkirjoitus: Terveydenhuollon dilemma: palvelut maksavat enemmän ja siksi niitä käytetään vähemmän – syntyykö tästä hoitovelkaa?

Terveydenhuollon asiakasmaksuja on viime vuosina nostettu myös Lahden seudulla. Mirja Hussain

Vanhan sanonnan mukaan on lottovoitto syntyä Suomeen. Perusteena lottovoitolle ovat olleet laadukkaat ja tasa-arvoiset palvelut niin koulutuksessa kuin terveydenhuollossakin. Suomessa ei ole tarvinnut varallisuutta tai stipendejä päästäkseen hyvään yliopistoon eikä vaativakaan leikkaus ole jäänyt kiinni tilin saldosta. Lottovoittovertaus on osittain kohdallaan korkeakoulutuksen ja erikoissairaanhoidon osalta, mutta peruspalveluissa ei kannata puhua ainakaan seitsemän oikein -tuloksesta.

WHO:n tuoreen maaraportin mukaan kotitaloudet rahoittavat Suomessa suuremman osan terveydenhuollon menoistaan omavastuina ja asiakasmaksuina kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa korostuvat erityisesti kotihoidon ja palveluasumisen maksut sekä reseptilääkkeiden kulut. Kun menoja suhteutetaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, jäämme jälkeen Pohjoismaiden ohella laajemminkin Länsi-Euroopasta.

Huolestuttava on myös raportista ilmenevä tilanteen laajuus. Lähes 90 000 kotitaloutta köyhtyi tai oli köyhtimisriskissä korkeiden terveydenhuoltomenojensa takia.

Terveydenhuoltomenojen kasvulle on useita syitä. Kunnat ja sairaanhoitopiirit saivat luvan nostaa maksuja enintään 9,5 prosenttia vuonna 2015 ja 27,5 prosenttia vuonna 2016 ja valtaosa näin myös teki. Lääkekustannusten omavastuuosuutta on kasvatettu ja Kela-korvausta yksityisten lääkäripalkkioiden kompensaatiosta leikattu.

Paisuvia kustannuksia on vaikea kattaa julkisista varoista.

Taustalla ovat olleet julkisen talouden säästöpaineet. Maksujen noususta huolimatta suomalaisten terveysmenot eivät ole kasvaneet. Lääkkeiden omavastuuosuuden nostoa kompensoi lääkkeiden hintojen lasku hintasääntelyn kautta. Lisäksi joidenkin terveyspalveluiden käyttö väheni hintojen nousun seurauksena. Raportin mukaan käynnit esimerkiksi yksityisellä hammaslääkärillä vähenivät. Aika näyttää, syntyykö tästä kallista hoitovelkaa.

Ongelmat terveyspalveluiden maksuissa painottuvat vähävaraiseen kansanosaan. Raportissa ehdotetaankin vapautusta maksuista tarveharkinnan perusteella pienituloisille ja paljon palveluita tarvitseville. Maaraportin laatijoiden mielestä etenkin perusterveydenhuollon asiakasmaksuja ylipäätään voisi kohtuullistaa tai poistaa. Keinot ovat ymmärrettäviä yksilön näkökulmasta, mutta yhteiskunnalle ne voivat olla ylitsepääsemättömiä. Terveydenhuollon kasvavia menoja on vaikea kattaa julkisista varoista valtion velkaantuessa jo nyt liian kovalla vauhdilla ja joutuessa kantamaan myös niistä aiheutuvia lisäkustannuksia.

Korona alkoi taas kasvattaa hoitovelkaa Päijät-Hämeessä, ja sillä voi olla ikäviä seurauksia

Kiljunen ja demarit hämmentävät eläkekysymyksellä

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut