Pääkirjoitus Timosen budjetin poliittisia kipupisteitä ovat sen harvat säästökohteet

Jos virkamiehet valmistelevat poliitikkojen pureskeltavaksi talousarvioesityksen, joka tuloslaskelma on jo valmiiksi upotettu reippaasti miinuksen puolelle, voisi luulla, ettei esitystä ainakaan ensimmäiseksi moitittaisi liian pitkälle menevistä menoleikkauksista. Luulo ei kuitenkaan ole tiedon väärti Lahdessa, missä kaupunginjohtaja Pekka Timosen raskaasti alijäämäisen budjettiesityksen poliittiset kipupisteet löytyvät nimenomaan sen sisältämistä harvoista säästökohteista.

Timosen budjetti on menojensa ja tulojensa suhteen kaikkea muuta kuin tasapainossa, sillä se on peräti 22 miljoonaa euroa alijäämäinen. Sukelluksen taustalla vaikuttavat eritoten vauhdikkaasti kasvavat sote-menot. Ne lankeavat vielä ensi vuonna kaupungin maksettaviksi, vaikka itse sylttytehdas on jo pitkään sijainnut Päijät-Soten suunnalla vuonna 2023 toteutuvaa sote-uudistusta ennakoiden.

Näin suuri alijäämä hakee vertaistaan Lahden budjettiesitysten pitkässä historiassa. Tosin miinusta olisi kertynyt vielä enemmän, ellei Timonen olisi tarttunut punakynään sivistyksen palvelualueen kohdalla. Timonen palautti sinne noin puolet säästöistä, jotka sivistyslautakunta ehti jo pyyhkiä sieltä pois omassa budjettikokouksessaan pari viikkoa sitten.

Kyse on 1,5 miljoonan euron näkemyserosta.

Kyse on 1,5 miljoonan euron näkemyserosta kaupunginjohtajan ja sivistyslautakunnan välillä. Vaikka summa on vain promilleja kaupungin kokonaismenoista, se riittää kätkemään sisälleen mitä suurimmat poliittisen draaman ainekset budjetin edetessä ensin kaupunginhallituksen ja lopulta valtuuston hyväksyttäväksi. Varoituksen tästä ovat jo ehtineet antaa ne valtuustoryhmät, jotka sivistyslautakunnassa vesittivät virkamiesten alkuperäiseen budjettiesitykseen sisällyttämät noin kolmen miljoonan euron säästövaateet. Ainakin demarit, vihreät ja vasemmistoliito ovat ilmoittaneet haluavansa jatkossakin varmistaa, ettei säästöillä vaaranneta perusopetuksen nykyistä tasoa.

Huoli palvelujen tason puolesta on aina aiheellinen, kun määräahoista ollaan tinkimässä. Timonen on tosin korostanut, ettei hän ole leikkaamassa sivistyspalvelujen nykyisiä menoja vaan tulevaa menojen kasvua.

Sitä paitsi sivistyksen menot ovat kaupungin suurin rahareikä sen jälkeen, kun sote-menot siirtyvät kunnilta valtion maksettaviksi. Niin tärkeitä kuin sivistyspalvelut ovatkin, on vaikea kuvitella, että ne voidaan säilyttää täysin koskemattomina, jos Lahti aikoo korjata alijäämäisen taloutensa tasapainoon vuoden 2023 loppuun mennessä. Se on tavoite, jonka päättäjät ovat itse itselleen asettaneet.

Lahden nettoinvestoinnit ensi vuonna yli 72 miljoonaa euroa – katso tästä suurimmat yksittäiset investointikohteet

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut