Pääkirjoitus: Vuoristorata vie Lahden taloutta nyt alaspäin ennen seuraavaa nousua

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen on rakentanut ensi vuoden budjettiesityksensä varsin inhorealistiselle pohjalle. Vuosi 2023 näyttää jo paremmalta. Katja Luoma

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timosen tiistaina julkistama talousarvioesitysvahvistaa todeksi jo viime keväänä ääneen lausutut varoituksen sanat. Kaupungin tuolloin ylpeänä esittelemä kaikkien aikojen paras tilinpäätös jää tällä erää vain tilapäiseksi poikkeusilmiöksi. Jo ensi vuonna talous sukeltaa syvälle samaan kuoppaan, josta valtion avokätinen koronatuki nosti sen hetkeksi maan pinnan yläpuolelle.

Toki samassa vuoristoradassa matkustavat parhaillaan kaikki muutkin kunnat. Hangosta Utsjoelle tiedetään, että ensi vuodesta tulee kunnille vaikea, kun sote-menot ottavat vielä kerran yhden kasvuharppauksen uuden lainsäädännön myötä ennen kuin ne siirtyvät valtion maksettaviksi. Tämän ymmärtäen Timonenkaan ei ole rakentanut budjettiesitystään pilvilinnojen varaan, vaan varsin inhorealistiselle pohjalle. Äkkiä ei palaudu takavuosilta mieleen budjettia, joka olisi jo lähtökohtaisesti yli 20 miljoonaa euroa miinuksella.

Merkit ovat jo lupaavat, sillä Lahden uusi ilme on Timosen mukaan alkanut herättää yrityksissä yhä suurempaa kiinnostusta.

Julkistaessaan esityksensä Timonen jaksoi silti valaa uskoa sen puolesta, että vuoristoradan syöksy saadaan pian pysähtymään. Ensi vuosi pärjätään vanhoilla ylijäämillä, ja heti sen jälkeen suunnan on määrä kääntyä ylöspäin siihen malliin, että velkaantuminen alkaa taittua.

Lahdessa on meneillään muutosohjelma Lumo, joka tavoittelee talouden tasapainoa vuoden 2023 loppuun mennessä. 20 miljoonan euron tavoitteesta on rohkaisevasti jo yli puolet koossa, mutta Lumoakin enemmän Timonen laskee sen varaan, että sote-uudistus vie vuonna 2023 mennessään kaupungin suurimman rahareiän, melkein puolet menoista lohkaisevan sote-laskun.

Päijät-Soten perimät laskut ovat usein tuottaneet jäsenkunnille ikäviä yllätyksiä. Niiden siirtyminen valtion päänsäryksi parantaa kuntien menopuolen ennakoitavuutta, joten tulojen merkitys korostuu taloudenpidossa entisestään. Vahvoilla ovat silloin kunnat, jotka pystyvät vahvistamaan elinvoimaansa niin paljon, että työllisyys ja verotulot alkavat kasvaa kohisten. Tähän joukkoon Timonen uskoo Lahdenkin yltävän hyödyntämällä vahvuuksiaan johtavana ympäristö- ja vahvistuvana yliopistokaupunkina.

Merkit ovat jo lupaavat, sillä uusi ilme on Timosen mukaan alkanut herättää yrityksissä yhä suurempaa kiinnostusta. Jos kiinnostus onnistutaan muuttamaan uusiksi työpaikoiksi, se alkaa näkyä väistämättä positiivisesti myös kaupungin tilinpidossa.

Toki tulosta parantaisi merkittävästi yksin sekin, jos kaupungin omat tytäryhtiöt ja varsinkin Lahti Energia kykenisivät takomaan emonsa kassaan rahallista tuottoa vanhojen hyvien aikojen malliin. Ikävä kyllä nämä ajat ovat nyt jääneet taakse, ainakin toistaiseksi.

Lahden nettoinvestoinnit ensi vuonna yli 72 miljoonaa euroa – katso tästä suurimmat yksittäiset investointikohteet

Ristinkirkko, Siikaniemen kurssikeskus ja Mukkulan kirkko remonttiin – Lahden seurakunnille tulossa kiinteistöistä miljoonien investoinnit

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut