Kimmo Kankaan Esalainen: Poliitikot sementoivat kilpaa palveluja, vaikka jokainen tietää pohjan pettävän alta

Kimmo Kangas

Jouluun on aikaa alle 70 päivää, aluevaaleihin vain hieman enemmän. Edellistä päivää odotettaneen useimmissa talouksissa huomattavasti enemmän kuin jälkimmäistä.

Kenties hyvästä syystä.

Aluevaaleja uhkaavat tiedon puute ja vaaliväsymys: "Olisi tärkeää, että äänestysprosentti olisi siedettävissä lukemissa"

Aluevaalien ehdokasasettelu on käynnistynyt ainakin osin kituliaasti ja vaaliväsymyksen pelätään uuvuttavan niin ehdokkaat kuin äänestäjät. Aluevaalien äänestysprosentin on ennakoitu jäävän varsin alhaiseksi.

Yhdeksi keskeiseksi syyksi laiskaan kiinnostukseen on arvioitu tiedonpuutetta. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden syyskuussa julkaiseman kyselyn mukaan yli puolet äänestäjistä ei tiedä, mistä aluevaaleissa on kyse.

Kerrataan siis: Aluevaalit järjestetään, koska vuosia hierotun sote-uudistuksen myötä Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta.

Aluevaaleissa valittava valtuusto päättää hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vuodesta 2023 alkaen.

Tiedätkö, mitkä vaalit ovat tammikuussa? Voisiko vaaleja yhdistää? Miten sote toimii Nastolan alueella?

Uuden aluevaltuuston tehtävät liittyvät siis läheisesti jokaisen päijäthämäläisen arkeen. Missä on lähin sote-keskus ja kuka sitä pyörittää? Mistä paloauto lähtee liikkeelle, jos kotona syttyy tulipalo?

Vaalien pikkuhiljaa lähestyessä vastaus edellisiin kysymyksiin alkaa näyttää varsin kirkkaalta. Hyvinvointialueilla palvelut saadaan sieltä mistä nykyisinkin, ainakin jos poliitikkoja on uskominen.

Viimeksi perjantaina keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko julisti lähipalveluiden ilosanomaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan ja lupasi keskustan varmistavan vähintään yhden lääkäripalveluilla varustetun sote-aseman jokaiseen kuntaan.

Poliitikon näkökulmasta vähintään nykyisen rahoituksen, mitoituksen ja rakenteen turvaamisesta puhuminen on järkevää. Vaaleja on harvoin jos koskaan voitettu lupauksilla palveluiden ja etuisuuksien leikkaamisesta.

Erityisen ymmärrettävää palvelulupausten tekeminen on keskustalle, jonka kannatus kumpuaa eritoten pienemmistä kunnista ja haja-asutusalueilta.

Vaikka puheet nykyisten palveluiden jatkumisesta hamaan tulevaisuuteen ovat ymmärrettäviä, ovat ne samalla myös vastuuttomia. Sen tietää jokainen poliitikko, keskustalainenkin.

Pienten kuntien edustus ja kansanedustajien ehdokkuus aluevaalien kysymysmerkkejä

Ei tarvitse kuin katsoa väestömäärän ja ikärakenteen muutoksia ymmärtääkseen, että nykyinen palveluiden järjestämisen tapa ei voi jatkua loputtomiin.

Vaikka sote-uudistuksen taloudelliset hyödyt on nykyisen hallituksen aikana pitkälti unohdettu, on asia edessä ennen pitkää. Palveluja on kyettävä tuottamaan edullisemmin ja tehokkaammin.

Tulevaisuudenkuvaa sekoittaa rahoitus, joka ainakin aluksi tulee hyvinvointialueille valtiolta. Toisilla alueilla ongelmat ovat joka tapauksessa edessä pian, toisilla selvästi myöhemmin.

Hyvinvointialueiden taloudesta ja rakenteiden uudistamisesta soisi keskusteltavan enemmän. Ei Saarikon visio sote-keskuksesta jokaisessa kunnassa ole toki mahdoton. Kuntia vain ei silloin ole nykyistä määrää. Kuntaliitosten onkin arvioitu olevan yksi sote-uudistuksen seuraus. Monilta poliitikoilta tätä tosin ei kuule.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut