Pääkirjoitus: Korona alkoi taas kasvattaa hoitovelkaa Päijät-Hämeessä, ja sillä voi olla ikäviä seurauksia

Päijät-Hämeen keskussairaalassa on alettu lykätä sovittuja leikkauksia ja poliklinikkakäyntejä, koska koronapotilaiden hoito kuluttaa yhä enemmän voimavaroja. Kai Sinervo / ESS arkisto

Vaikka iso osa päijäthämäläisistä on rokotettu jo kahdesti koronavirusta vastaan, rokottamattomia on edelleen niin paljon, että kulkutauti kaataa asukkaita sairasvuoteelle ennätystahtiin.

Ilmaantuvuusluku, joka kertoo koronatartuntojen määrän sataatuhatta asukasta kohti viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana, kohosi torstaina tähänastiseen huippuunsa koko pandemian aikana. Uusi ennätys kirjataan Päijät-Soten alueella nyt luvuin 311, mikä on kärkiluokkaa valtakunnallisellakin mittapuulla.

Lahtelainen Heli Heikkinen oli saanut jo esilääkityksen ja luuli vihdoin pääsevänsä leikkaukseen, jota oli siirretty jo kaksi kertaa koronaruuhkan takia – toisin kävi

Tartuntojen lisääntyessä jatkuvasti Päijät-Hämeessäkin on käynyt samoin kuin muissa koronan leviämisvaiheen maakunnissa. Sairaalapaikat täyttyvät nyt niin runsain määrin koronapotilaista, että se on alkanut verottaa muiden terveyspalvelujen saatavuutta. Ja sillä voi olla ikäviä seurauksia.

Perjantaina Päijät-Soten alueella oli sairaalahoidossa 17 koronapotilasta, joista yksi sai tehohoitoa. Vaikka luvut voivat yhä kuulostaa maltillisilta, koronapotilaiden hoito on niin vaativaa toimintaa, että se on nostanut Päijät-Hämeen keskussairaalan kuormituksen poikkeuksellisen korkeaksi. Koronatyöhön on valjastettu jo satakunta työntekijää. Viimeksi tällä viikolla tarkoitusta varten piti siirtää kymmenen hoitajaa keskussairaalan muilta poliklinikoilta.

Koronapotilaita ei voi jättää hoitamatta, mutta tarkoitukseen tarvittavat voimavarat ovat kaikki pois Päijät-Soten normaalista toiminnasta. Käytännössä tämä näkyy jo siten, että suunniteltuja leikkauksia ja poliklinikoille sovittuja kiireettömiä kontrollikäyntejä on ruvettu lykkäämään tuonnemmas.

Ei pitäisi olla epäselvää, mikä olisi tehokkain keino palauttaa epidemia aisoihinsa.

Koronan aiheuttama ja kertaalleen jo melkein purettu hoitovelka on siis jälleen kääntynyt huolestuttavaan kasvuun, mistä kärsivät ensisijaisesti muut kuin koronapotilaat. Ja velan kurominen umpeen tulee olemaan sitä vaativampi tehtävä, mitä kauemmin epidemia riehuu nykyisellä voimallaan.

Enää ei pitäisi olla epäselvää, mikä olisi tehokkain keino palauttaa epidemia aisoihinsa. Siihen ei tarvittaisi muuta kuin että tarpeeksi moni ymmärtäisi hankkia virusta vastaan riittävän rokotesuojan.

Päijäthämäläisillä on tässä edelleen valitettavan paljon terästäytymisen varaa, vaikka asian ei enää pitäisi olla kiinni sen paremmin tiedon kuin tarjonnan puutteesta. Puutetta näyttää olevan vain kyvystä kantaa vastuuta itseään ja toisia kohtaan. Jos sitä ei kohta löydy riittävästi, viranomaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ruveta taas kiristämään rajoitusruuvia.

Koronapotilaat ovat tehohoidossa Päijät-Hämeen keskussairaalassa jopa 14 vuorokautta, kuinka kallista hoito on?

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut