Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Lukijalta | Eläkejärjestelmä ei kohtele kaikkia samoin

Jälleen kerran on Suomen eläkkeiden tulevaisuus nostettu esiin, nyt tanskalaiselta asiantuntijalta Torben M. Andersenilta tilatun selvityksen perusteella. Vuosikymmenten saatossa olen aina aika-ajoin nähnyt tällaisia lobbauksia. Paras oli vuosikymmenten takaa, jolloin eläkematemaatikot esittivät ja suorastaan vaativat eläkemaksujen korottamista noin 42,5 %.

Tanskalaisen asiantuntijan on mahdotonta arvioida Suomen eläkejärjestelmää muutoin kuin demografisesti. Tässäkin on hyvin vaikeasti arvioitavia taustamuuttujia kuten elinajanodote ja syntyvyys.

Eläkeläiset voivat hyvin ajatella, että he ovat eläkkeensä ansainneet

Tutkija kehuu Suomen eläkejärjestelmää, joka ei kohtele kaikkia kansalaisia samalla tavoin. Suuri joukko eläkkeelle siirtyviä putoaa eri syistä kansaneläkkeen tasolle. Tällaisia ovat esimerkiksi kotiäidit, pitkäaikaistyöttömät, osa-aikaiset työntekijät ja niin edelleen.

Tähän joukkoon putoaa myös suuri osa yksinyrittäjiä, joiden tulot eivät yksinkertaisesti riitä riittävän suuriin eläkemaksuihin. Kaiken lisäksi 53–62-vuotiaita kuritetaan korkeammalla maksulla? Yksinyrittäjän myyntituloista likimain puolet menee eläkemaksuihin ja arvonlisäveroon.

Eläkemaksuja ei ole mahdollista korottaa ilman, että se kostautuu vienti- ja myös kotimaanmarkkinoilla.

On tapauksia, joissa yrittäjän on huonon vuoden sattuessa ollut pakko ottaa lainaa pankista pystyäkseen maksamaan pakollisen YEL-maksun. Tässäkin pitää muistaa se, että jos ei ole tuloja, pankkilainalla maksettua eläkemaksua ei voi vähentää tuloistaan verotuksessa.

Jos puoliso sattuu olemaan töissä, lain mukaan maksun voi vähentää puolison tuloista. On myös muistettava, että YEL-maksu on korkeampi, koska se sisältää sekä työnantajan että työntekijän maksut.

Kun tarkastellaan eläkeyhtiöiden taseita, yhtiötkään eivät ole ihan samalla viivalla. Joillakin sijoituspolitiikka on tuottanut paremmin kuin toisilla. Tätä tasaamaan on olemassa laki, jonka perusteella yhtiöt ovat toistensa takuumiehiä, jos tilanne niin vaatii. Mikä on sijoitustuottojen kehitys, on myös vaikeasti arvioitavissa.

Voiko eläkelupauksiin luottaa?

Kaikkein hankalin rakennevirhe nykyisessä eläkejärjestelmässä on se, että se rasittaa yritysten kilpailukykyä työvoimavaltaisilla aloilla. Esimerkiksi prosessiteollisuudessa henkilöstökulut ovat noin 10 % liikevaihdosta. Työvoimavaltaisissa pk-yrityksissä työvoimakustannusten osuus voi olla 35–40 %. On siis selvää, että tällaisten yritysten pyrkiessä vientimarkkinoille, eläkemaksut ovat merkittävä kilpailukyvyn rasite.

Jos edellisen pohjalta tarkastellaan nykyisen eläkejärjestelmän tulevaisuutta pitkällä aikavälillä, eläkemaksuja ei ole mahdollista korottaa ilman, että se kostautuu vienti- ja myös kotimaanmarkkinoilla EU:n yhteismarkkina-alueella.

Jos korotuspaine kasvaa, ainoa mahdollisuus on yhdistää kaikki eläkeyhtiöt yhdeksi yhtiöksi, jossa valtio kantaa vastuun maksukyvystä. Toinen mahdollisuus on siirtyä yleiseurooppalaiseen järjestelmään.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Suomen pyrkiessä EU:n jäseneksi eläkekassojen varat oli pakko lukea valtion varoiksi, kuten muissakin EU-maissa.

Kirjoittaja on lahtelainen tietokirjailija.