Pääkirjoitus: Päijät-Hämeelle jäi taas vain mopen osa, kun hallituksessa linjattiin aluetukirahoista

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on luvannut valmistella uuden mittariston tulevia aluerahoituksen jakokierroksia varten. Sami Lettojarvi / ESS Arkisto

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on vihdoin saanut päätettyä pitkään odotetun linjauksensa EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen alueellisesta jaosta vuosille 2021–2027. Aluepoliittisista syistä, kuinka ollakaan, viipynyt linjaus oli karvas pettymys Päijät-Hämeelle, vaikka maakuntamme saama rahoitus kasvaa edellisen kauden 18 eurosta 28 euroon asukasta kohden.

Pertunmaalaiselle melkein 146 euroa EU:n aluerahaa, naapurissa heinolalaisen on tyytyminen 28:aan euroon

Lisäys kuulostaisi mukavammalta, jos sen taakse ei kätkeytyisi ikäviä tosiasioita. Rahoitus kun kasvaa muissakin maakunnissa siihen tahtiin, että Päijät-Häme jää yhteistä kakkua jaettaessa yhtä vähälle osalle kuin ennenkin, vaikka yksin maakuntamme synkät työttömyysluvut puoltaisivat avokätisempää annostelua.

Viime kaudella Päijät-Hämettä vähemmän rakennerahoitusta saivat asukasta kohti vain hyvin voivat Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi sekä Kanta-Häme ja Pohjanmaa. Hallituksen linjaus takaa, että sama meno jatkuu ainakin vuoteen 2027.

Päijät-Hämeessä ei paljon lohduta, että pettymystään nieleskelevät parhaillaan muutkin eteläisen ja läntisen Suomen rakennemuutosmaakunnat. Nämä kohtalotoverit yhdistivät taannoin voimansa saadakseen perustellun muutoksen koko EU-jäsenyytemme ajan vallinneeseen käytäntöön, jossa leijonanosa aluetukirahoista on ohjattu kuin itsestäänselvyytenä Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Liittolaiset yrittivät sinnikkäästi todistaa vanhat jakoperusteet aikansa eläneiksi, koska rakennemuutos on suistanut etelän ja lännen "ruostevyöhykkeen" maakunnat vähintään yhtä vakaviin ellei pahempiinkin vaikeuksiin kuin aikanaan kehitysalueiksi arvotetut pohjoiset ja itäiset maakunnat. Haasteet ovat nykyään suurimmat siellä, missä on eniten väkeä ja yrityksiä.

Järkipuhe kaikui hallituksessa kuuroille korville.

Vankoilla faktoilla höystetty järkipuhe kaikui hallituksessa ikävä kyllä kuuroille korville. Järisyttävänä yllätyksenä sitä ei tosin voi pitää, sillä vastassa olivat vahvat voimat. Hallitus saattoi tiukassa paikassa tukeutua omaan ohjelmaansa, johon keskusta oli ujuttanut omia vahvoja alueitaan suosivan kirjauksen niiden rahoituksen turvaamisesta.

Pettymyksen keskellä Päijät-Hämeeseenkin valaa pientä toivoa elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) lupaus laatia tulevia jakokierroksia varten aluekehityksen mittaristo, jotta ei jäisi epäselväksi, millä perusteilla rahaa liikutetaan. Jos mittaristosta saadaan luotettava, se tuskin kohtelee ruostevyöhykettä ainakaan epäoikeudenmukaisemmin kuin nykyinen käytäntö. Sitä odoteltaessa Päijät-Hämeessä ei auta tehdä paljon muuta kuin jatkaa yrittämistä omalla pohjalla, luottamatta liikoja vieraaseen apuun.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut