Lukijalta: Tiivistämällä palveluverkkoa taataan laadukkaat sivistyspalvelut – myös Lahden kaupungin palveluiden on sopeuduttava tuoreisiin väestöennusteisiin

Marju Markkanen

Lahdessa on sivistyspalveluilla kolme suuraluetta, pohjoinen, eteläinen ja itäinen. Näihin kaikkiin on rakennettu lapsiperheitä palvelevia polkuja varhaiskasvatuksesta alkaen peruskoulun loppuun, huomioiden alueen nuorisotyö.

Lahti haluaa olla lapsiystävällinen kaupunki, jossa perheiden sujuvan arjen hyvinvointia tuetaan omalla asuinalueella mahdollistaen lasten koulutus terveissä ja turvallisissa oppimisympäristöissä, jaksavien ammattilaisten ohjauksessa.

Tilastokeskuksen tuoreen julkaisun mukaan Suomi ikääntyy ja kaupunkilaistuu. Väestönkasvu hidastuu tai peräti pysähtyy. Kaupunkiseutujen ei odoteta enää kasvavan, totesivat kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ja aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen Ylen aamuhaastattelussa 1.10.

Ennusteiden mukaan Suomessa kadunkulmat täyttyvät vuonna 2060 ennemminkin ikääntyneistä harmaapanttereista, kuin ketteristä pikkulapsista.

Tilastokeskuksen tutkijat ovat puhuneet jo parikymmentä vuotta supistuvista alueista, mutta tätä tosiasiaa ei ole kuntien aluepolitiikassa otettu riittävän tosissaan. Faktat on otettava nyt myös Lahdessa huomioon. Tästä syystä kaupungin palveluiden on sopeuduttava tuoreisiin väestöennusteisiin eri alueilla.

Sote-uudistuksen myötä Lahden merkittävämmäksi asiaksi nousevat lasten ja nuorten kasvatuksen ja koulutuksen asiat. Sivistyslautakunnassa olemme jatkaneet siitä, mihin edellinen lautakunta jäi, eli pohdimme, millainen olisi järkevä ja tulevaisuudessakin kestävä palveluverkko, jota meillä on varaa ylläpitää laadukkaasti.

Faktat on otettava nyt myös Lahdessa huomioon.

Rakenteen tulee olla nykyistä keskittyneempi ja meidän tulee esimerkiksi lähitulevaisuudessa miettiä, mitä palveluja voimme tarjota yhteistyössä naapurikuntien kanssa.

Ymmärrän harmituksen, jos oman alueen rakas kyläkoulu joudutaan lakkauttamaan ja lapset kuljetetaan suurempaan yksikköön. Luonnollisesti nousee huoli oman asuinalueen näivettymisestä ja turvallisuuden tunteen horjumisesta, kun lapsen koulumatka pitenee, koulussa on satoja lapsia ja enemmän tohinaa.

Nyt tulisi kuitenkin avoimesti miettiä, mitä saadaan tilalle, kun jostain joudutaan luopumaan. Palveluverkkoa tiivistämällä pystytään keskittämään taloudelliset resurssit nykyistä paremmin. Ryhmäkokoja olisi mahdollista pienentää, valinnaisainetarjontaa voidaan lisätä ja lapset saisivat oppimiseensa enemmän tukea.

Lahti on investoinut eri puolilla kaupunkia sijaitseviin ja rakentuviin monitoimitaloihin, joissa varhaiskasvatus, esiopetus, peruskoulu, nuorisopalvelut ja kirjasto voivat toimia saman katon alla. Monitoimitalot tarjoavat perheille toiminnallisia pihoja, joissa voi liikkua vapaa-ajalla lastensa kanssa.

Urheiluseurat, harrastekerhot ja asukasyhdistykset voivat käyttää kenttiä ja liikuntasaleja toiminnassaan.

Nyt tulisi miettiä, mitä saadaan tilalle, kun jostain joudutaan luopumaan.

Uudet monitoimitilat ovat terveitä ja turvallisia nykyaikaisia oppimisympäristöjä, joissa on eri tarpeisiin muuntautuvia tiloja sekä ajan vaatimusten mukaiset digivalmiudet ja -laitteet.

Lahti ei enää ole ”homekoulujen” kaupunki, vaan meidän tulee rakentaa uudenlaista osaamista, kestävyyttä ja asukkaille laadukkaampaa arjen hyvinvointia.

Kirjoittaja on lahtelainen kasvatustieteen tohtori, kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja (sd.).

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut