Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Vaikeassa elämäntilanteessa olevien työntekijöiden on voitava sovittaa ja muokata työtehtäviä ja työaikaa

Läheisen mielenterveyden oireilu kuormittaa ja voi vaikuttaa myös lähipiirin työssä jaksamiseen. Työpaikan myönteinen asenneilmapiiri, työelämäjoustot, varhainen tuki ja ehkäisevät palvelut vahvistavat sairastuneen läheisten jaksamista arjessa ja työelämässä.

Joka toinen suomalainen kärsii mielenterveyden häiriöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Sairastuneen ympärillä on aina myös läheisiä, joista suuri osa on työelämässä. Moni heistä pitää huolta sairastuneesta ilman tukea, ansiotyön ohessa.

Psyykkinen oireilu heijastuu lähellä oleviin ja voi sitoa heidät jatkuvaan päivystysvalmiuteen. Tämä vaikuttaa usein myös työssä jaksamiseen: keskittyminen tai työstä palautuminen on vaikeaa, jos sairastunut vaatii jatkuvasti huomiota.

Inhimillisen hädän ja huolen rinnalla on myös hälyttäviä lukuja ja tilastoja. OECD:n esittämän arvion mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Mielenterveyssyiden takia menetetään arviolta 17 miljoonaa työpäivää vuodessa. Mielenterveyden sairaudet ovat myös yleisin peruste jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle sekä sairauspoissaolojen suurin ja rajuimmin kasvava syy.

Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, joka kuormittaa, uuvuttaa ja vaikuttaa työssä jaksamiseen. On kaikkien etu, että näissä tilanteissa työpaikoilla on olemassa toimivat puheeksi ottamisen, eteenpäin ohjaamisen ja työnantajan tukitoimien käytännöt.

Työelämän tukitoimet vaikuttavat kuitenkin olevan vahvasti jakautuneet: Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin tuoreen kyselyn mukaan jopa noin kolmanneksella vastaajista ei ollut lainkaan joustavia työkäytäntöjä, jotka tukevat jaksamista kuormittavassa elämäntilanteessa.

Hyödyt ovat näin sekä taloudellisesti että inhimillisesti merkittäviä.

Työelämässä olevien mielenterveyttä voidaan edistää tukemalla esimiesten ja työntekijöiden mielenterveystaitoja ja stressinhallintakeinoja. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan vaikeassa elämäntilanteessa olevien työntekijöiden on myös voitava sovittaa ja muokata työtehtäviä, tehdä lomajärjestelyjä tai töitä etänä, lyhentää työpäivää tai jäädä määräajaksi pois työstä.

Avoin keskustelu mielenterveydestä vähentää mielenterveyden häiriöihin liittyvää stigmaa ja häpeää. Työyhteisön tulisi viestiä ymmärtävänsä, että mielenterveyden sairaudet koskettavat monia sen jäseniä joko suoraan tai välillisesti. Mielenterveyden häiriöt ovat kuitenkin edelleen tabu monilla työpaikoilla, jolloin oma kuormittava elämäntilanne saatetaan salata.

Aku Partanen sivuutti masennuksensa vuosia, kunnes ei enää jaksanut edes keittää kahvia – Tokion olympialaisissa mielenterveysongelmistaan avautunut kävelijä iloitsee toipumisesta, joka joskus tuntui toivottomalta

Myönteinen työilmapiiri ja avoin vuorovaikutus tukevat hyvinvointia ja edistävät organisaation menestystä. Kokemus siitä, että minua kuullaan, merkitsee paljon.

Keskinäinen luottamus, erilaisuuden kunnioittaminen sekä ymmärtävä asenneilmapiiri, jossa työntekijä uskaltaa ottaa puheeksi esimiehen kanssa tilanteensa ja joustojen tarpeen, ovat menestyksekkään työkulttuurin ja toimivan työyhteisön rakennusaineita.

Päihteiden käyttö katukuvassa puhututtaa – Lahdessa keskusteltiin aiheesta keskiviikkona

Sijoitus mielenterveyteen maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen on koko yhteiskunnan etu, kun sairausetuuksien käyttö vähenee ja työpanoksilla turvataan muun muassa tulevaisuuden palveluita ja eläkkeitä.

Myös työnantajan näkökulmasta mielen hyvinvointiin panostaminen kannattaa: sairauspoissaolo- ja muut työelämäkustannukset vähenevät, työntekijöiden sitoutuminen, tehokkuus ja työssä jaksaminen paranevat ja työnantajakuva on houkutteleva, kun työnantaja ottaa huomioon raskaan elämäntilanteen vaikutukset. Hyödyt ovat näin sekä taloudellisesti että inhimillisesti merkittäviä.

Ansiotyön ja kuormittavan elämäntilanteen kuten omaistilanteen voi sovittaa yhteen. Työ on monelle mielenterveysomaiselle tärkeä osa omaa elämää ja jopa henkireikä, joka antaa mahdollisuuden keskittyä muuhun kuin läheisen sairastumiseen ja johon halutaan panostaa omien voimavarojen mukaan.

Halu ottaa huomioon kuormittavan elämäntilanteen vaikutukset tulee olla aidosti osa työpaikan toimintakulttuuria. Siitä hyötyvät niin työnantaja kuin työntekijäkin.

Kirjoittaja on Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtaja.

Yläkoululaisten huumekokeilut ovat yleistyneet Hollolassa, kertoo THL:n tilasto – tilanne huolestutti maanantaina kokoontunutta valtuustoa

Päijät-Sote palkkaa lisää väkeä alaikäisten mielenterveyspalveluihin – jonot jo nyt huomattavat