Ari Helmisen Esalainen: Alkoholilla pelottelu vaihtunut ilmastoahdistukseen

Ari Helminen

Talouden ohella edellisellä vaalikaudella kiisteltiin alkoholista. Nytkin kiistellään taloudesta, mutta alkoholi on vaihtunut turpeeseen ja ilmastoon.

Kiivaassa alkoholikeskustelussa arvot, asenteet ja kansanedustajien taustat näkyivät kaikessa raadollisuudessaan. Peruskysymyksiä olivat: mennäänkö kansanterveys vai elinkeinopolitiikka edellä, luotetaanko tavalliseen kuluttajaan vai ei? Sekä hallituspuolueiden että opposition eduskuntaryhmät olivat asiassa hyvin jakaantuneita.

Lain pääkäsittelijä eli eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei hyväksynyt hallituksen esitystä, että kauppoihin pääsisivät nykyistä vahvemmat, 5,5 prosenttiset oluet ja siiderit. Eduskunta päätti lopulta vastoin valiokunnan kantaa äänin 98–94, että vahvemmat juomat tulevat ruokakauppoihin. Vasemmiston ohella (lukuun ottamatta SDP:n Ville Skinnaria) kristillisdemokraatit ja myös vihreät vastustivat alkoholipolitiikan liberalisointia.

Vastustajat vetosivat Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen arvioihin, että kulutus lisääntyy neljästä kuuteen prosenttia, kun alkoholin saatavuus helpottuu. Osa kansanedustajista maalaili kauhukuvia alkoholikuolemien ja järjestyshäiriöiden kasvusta, kun suomalaiset alkavat juoda vahvempaa olutta. Limuviinat puolestaan ajaisivat nuoret turmion tielle.

Nyt tiedetään, että uhkakuvat eivät toteutuneet, vaikka oikean lonkeron ja vahvojen oluiden myynti kasvoi hieman lain ensimmäisenä voimassaolovuonna. Samalla keskioluen myynti vähentyi.

Terveet metsät halutaan hiilinieluhankkeisiin - lisäystä haetaan etenkin yksityismetsistä

Pieleen meni myös kaupan oma arvio vahvojen juomien 40 prosentin hintaromahduksesta. Panimot ja kauppa ovat toimineet vastuullisesti, kun ne ovat pitäneet sekä keskioluen että vahvojen oluiden hinnat korkealla. Vahva olut ei ole tullut alennusmyyntiin ja nyt keskiolutlaatikoidenkin hinnat ovat nousseet.

Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että suomalaiset ovat toimineet vastuullisesti ja kiivasta keskustelua aiheuttanut alkoholiuudistus ei ole lisännyt suomalaisten juomista, päinvastoin. Vaikka alkoholilainsäädännön kieltoja on purettu ja saatavuutta helpotettu, kulutus on jatkanut laskuaan.

Voisiko sama toimia ympäristö- ja ilmastopolitiikassa? Osa poliitikoista kuitenkin haluaa torjua ilmastonmuutosta kielloilla ja rajoituksilla, kuten on aiemmin toimittu alkoholipolitiikassa.

Turpeen poltto haluttiin kieltää tässä ja nyt. Rajoittajat haluavat määrätä, mitä suomalaiset syövät ja ovat ehdottaneet liha- ja maitoveroa. Metsät, pellot ja karjatalous nähdään ongelmana, vaikka ne voivat olla osa ratkaisua ilmastonmuutoksen torjunnassa. Bensiinin ja dieselin verotusta halutaan kiristää ja öljyllä lämmittäminen kieltää.

Monet kiellot, vaatimukset ja lisäverot riipaisevat pienituloisia ja monia yrittäjiä, mikä saa heidät kriittisiksi ilmastotoimia kohtaan. Toki ilmastonmuutosta torjutaan porkkanoilla, mutta rajoittajien ääni kuuluu vahvana.

Alkoholipolitiikassa järki on voittanut. Siinä luetetaan aiempaa enemmän ihmiseen. Kehitys on edennyt kaikkien kannalta myönteiseen suuntaan ja vastakkainasettelu on vähentynyt. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa vastakkainasettelu jatkuu.

Lahti onnistui vähentämään päästöjään viime vuonna eniten Päijät-Hämeessä - tällaiset ovat päästömäärät asukasta kohden Päijät-Hämeen kunnissa

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut