Pääkirjoitus: Lyhyeksi jäävä kasvupyrähdys ei ehdi korjata Suomen talouden isoja ongelmia

Eduskunta pääsi väittelemään talouden näkymistä budjetin lähetekeskustelussa tiistaina. Vesa Moilanen / Lehtikuva

Valtiovarainministeriö (VM) yhtyi uusimmassa talouskatsauksessaan niihin viime viikkoina kuultuihin ennusteisiin, joiden mukaan Suomen talous jatkaa koronan jälkeistä reipasta kasvuaan myös ensi vuonna.

VM:n mukaan bruttokansantuotteemme kasvaa tänä vuonna 3,3 prosenttia ja ensi vuonnakin vielä 2,9 prosenttia. Luvut ovat samansuuntaisia joskin vähän varovaisempia kuin esimerkiksi Suomen Pankin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Pellervon ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreimmat arviot.

Yhteistä ennusteille on sekin, että ripeimmän kasvukauden odotetaan jäävän vain lyhyeksi pyrähdykseksi. Kiitos massiivisen elvytyksen, talous kapuaa nyt vikkelää tahtia koronan kaivamasta syvästä kuopasta. Mutta vauhdin pelätään hiipuvan, kunhan patoutunut kysyntä on saatu puretuksi. Viimeistään 2023 olisi luvassa paluu hitaan kasvun aikaan.

Hallituksella on yhä paljon tekemättä.

Talouden elpyessä kohisten on myös työllisyysaste kääntynyt taas selvään nousuun. VM ennustaa sen kasvavan vuonna 2023 päälle 74 prosentin, mikä tarkoittaa, että hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta saattaa toteutua koronan aiheuttamasta takapakista huolimatta vielä kuluvan vaalikauden aikana.

Kuten kaikki hallitukset, nykyinenkin ottaisi mielellään kokonaan itselleen kunnian työllisyyden pikaisesta paranemisesta. Ekonomistit kautta linjan ovat kuitenkin sitä mieltä, että työllisyysastetta on nostanut ensisijaisesti meneillään oleva noususuhdanne. Hallituksen päättämät toimet purevat miten purevat vasta tulevina vuosina.

Työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä kasvoi Hämeessä – näille tekijöille on nyt kysyntää

Hallitus kehuu vahvistaneensa työllisyyttä jo tuntuvammin kuin edeltäjänsä, mutta paljon on yhä myös tekemättä. Kevään puoliväliriihessään hallitus sitoutui vahvistamaan julkista taloutta uusilla työllisyyspäätöksillä 110 miljoonan euron edestä. Aika ei ollut kypsä vielä syksyn budjettiriihessä, mutta ensi helmikuussa hallitus aikoo vihdoin lyödä nämä päätökset lukkoon. Ja niin hallituksen pitääkin, sillä 75 prosentin työllisyysaste ei riitä alkuunkaan poistamaan julkista talouttamme ja sen myötä koko hyvinvointiyhteiskuntaamme synkästi varjostavia pitkän aikavälin uhkakuvia.

Vaikka talouden kasvupyrähdys pienentää hetkellisesti alijäämää, se ei lyhyeksi jäädessään ehdi korjata julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa. Yksin väestön ikääntymisestä koituvat menopaineet kääntävät velkasuhteen taas näännyttävään kasvuun ilman riittävän vaikuttavia ratkaisuja työllisyyden parantamiseksi kuten myös esimerkiksi investointien ja tuottavuuden lisäämiseksi. Tämä edellyttää nähtyä rohkeampaa otetta sekä nykyiseltä että tulevilta hallituksilta.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut