Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Vaalivoittaja Scholz ei voi vielä nuolaista

Saksan liittopäivävaalit eivät antaneet välitöntä vastausta myös Suomea ja koko Eurooppaa kuumottavaan kysymykseen, kenestä tulee Angela Merkelin seuraaja Saksan liittokanslerina ja kenties myös koko maanosan henkisenä johtajana. Kuten viimeiset gallupit olivat osanneet ennustaa, vaalitulos oli niin kimurantti, että se jättää useamman kuin yhden vaihtoehdon uudeksi hallituspohjaksi ja siten myös liittokansleriksi.

Voittajat ja häviäjät kävivät toki selväksi pian uurnien sulkeuduttua. Olaf Scholzin johtamat sosiaalidemokraatit kasvattivat selvästi kannatustaan ja nousivat suurimmaksi puolueeksi ohi historiallisesti romahtaneiden Armin Laschetin kristillisdemokraattien. Se oli iso, mutta tuskin täysin odottamaton pettymys Laschetille ja varmasti myös Merkelille. Laajasti arvostettu kansleri, joka luopuu vapaaehtoisesti vallasta, olisi ansainnut valoisamman loppunäytöksen pitkälle valtakaudelleen.

Olaf Scholz ei oikeastaan ole demari ja FDP on melkein kuin keskusta, jos uskoo suomalaisia poliitikkoja – Saksan vaalien kommentointi sisälsi huvittavia piirteitä

Voittajaksi voidaan lukea myös vihreät, joskin voitossa oli hapan maku puolueen komeiltua vielä jokin aika sitten kannatuskyselyjen kärjessä. Etenemisestään huolimatta vihreät jäivät nyt selvästi kolmanneksi, mikä viimeistään pakotti puheenjohtaja Annalena Baerbockin hautaamaan keväällä virinneet kanslerihaaveensa.

Kristillisdemokraattien rökäletappio innoitti Scholzin julistamaan, että Saksan kansa haluaa hänet seuraavaksi johtajakseen. Demareita tosin äänesti vain runsas neljännes kansasta, mutta oikeilla jäljillä Scholz oli sikäli, että vaalit miellettiin myös kansanäänestykseksi uudesta kanslerista. Ja siinä kisassa nykyinen varakansleri Scholz veti niukasti mutta kiistatta pisimmän korren.

Poikkeuksia on tehty ennenkin.

Kilpailijoiden kompuroinnin ohella Scholzin menestyksen salaisuudeksi on arveltu sitä, että nykyisistä puoluejohtajista juuri hän muistuttaa eniten Merkeliä kaikessa asiakeskeisyydessään. Se oli nyt vahva valtti, koska Merkeliinsä tyytyväiset saksalaiset halusivat nähtävästi muutosta vain poliittisen vallankäytön sisältöön eivätkä olemukseen.

Ei silti ole vielä varmaa, että Scholzista tulee Merkelin seuraaja. Ainakaan se ei tapahtune nopeasti, sillä Scholzilla on vaikea urakka lähteä kokoamaan uutta hallitusta näistä aineksista. Eikä Saksassakaan ole hakattu kiveen, että kansleriksi pitäisi valita suurimman puolueen johtaja.

Poikkeuksia on tehty ennenkin, minkä varaan myös Laschet laskee yhä toivonsa. Scholzin ollessa asiasta tietenkin täysin eri mieltä jää pitkälti vihreistä ja liberaaleista kiinni, kumman harteille kanslerin viitta asetetaan. Vasta sitten nähdään, mihin suuntaan Saksan kelkka Merkelin jäljiltä kääntyy, jos kääntyy.