Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Pääkirjoitus Uusi jätelaki patistaa kierrätykseen puhtia myös Päijät-Hämeessä

Heinäkuun helteillä astui voimaan uusi jätehuoltolaki, jonka avulla Suomi pyrkii nostamaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteensa EU:n asettamalle tavoitetasolle.

Vipuvarsi on tarpeen, sillä toistaiseksi tavoitteesta ollaan vielä kaukana. EU:n mukaan Suomen tulisi vuonna 2025 kierrättää yhdyskuntajätteestään jo yli puolet, 55 prosenttia. Saavutus edellyttää isoa harppausta, sillä tuoreimpien tilastotietojen mukaan kierrätysaste oli Suomessa vasta 43 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että yhdyskuntajätteestämme tärvääntyy haaskiolle valitettavan paljon kierrätyskelpoista ainesta.

Parantamisen varaa on kosolti myös Päijät-Hämeessä, sillä maakuntamme kierrätysaste on vain valtakunnallista tasoa. Parempaa on kuitenkin odotettavissa tai ainakin toiveissa, kun uusi laki alkaa lähivuosina purra asteittain kiristyvien velvoitteidensa myötä.

Ensimmäinen tuntuva muutos tapahtuu ensi heinäkuun alussa. Silloin on vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöjen aloitettava biojätteen erilliskeräys. Vuotta myöhemmin niiden on alettava kerätä erikseen myös pakkausjätettä.

Kolmas kiristys tulee voimaan 2024. Silloin biojätteen keräysvelvoitteelta eivät enää välty omakotitalotkaan, jos ne sijaitsevat yli 10 000 asukkaan taajamissa. Päijät-Hämeessä määräys koskee näillä näkymin Lahtea, Hollolaa ja Heinolaa. Ei muuallakaan silti kielletä lajittelemasta ja vaikkapa kompostoimasta biojätteitä, kuten valistuneimmat omakotiasukkaat jo käskemättä tekevätkin.

Merkittävän muutoksen uusi jätelaki tuo myös siirtäessään bio- ja pakkausjätteiden kuljetuksen kilpailuttamisen kiinteistönhaltijoilta kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden tehtäväksi parin vuoden kuluttua. Kiinteistöjen osaksi jää kilpailuttaa lähinnä sekajätteiden kuljetus. Näin täyttyy, joskaan ei täysin, myös Päijät-Hämeen Salpakierron pitkäaikainen tavoite, jolle ei ole toistaiseksi riittänyt tarpeeksi poliittista ymmärrystä.

Parantamisen varaa on kosolti myös Päijät-Hämeessä.

Täkäläiset poliitikot ovat kuunnelleet herkällä korvalla paikallisia kuljetusyrityksiä ja taloyhtiöitä. Molemmissa leireissä pelätään kilpailutuksen keskittämisen harventavan yritysten määrää, mikä kävisi myös asukkaiden kukkarolle.

Pelko ei ehkä ole täysin tuulesta temmattu, mutta taloyhtiöiden kannattaa silti muistaa, että ratkaisevimmin ne voivat vaikuttaa jätekustannuksiinsa kannustamalla asukkaita lajittelemaan jätteensä oikein.

Laskun loppusumma pienenisi merkittävästi yksin sillä, että biojätteet toimitettaisiin aina biojäteastiaan. Nykyään jopa kolmannes biojätteestä päätyy Päijät-Hämeessäkin sekajäteastioihin, ja sekajäte on jätelajeista kallein.