Pääkirjoitus: Aluevaalit pienen kunnan uhka ja mahdollisuus

Sysmässä pelätään, ettei kuntalaisten ääni kuulu aluevaaleissa ja sote-uudistus heikentää kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluja. Anna-Kaisa Kallio

Pienten kuntien asukkaiden äänen kuuluminen on yksi tammikuun aluevaalien kiperistä kysymyksistä. Ajatuspaja Toivon tekemien ennakkolaskelmien mukaan peräti kahdeksalla hyvinvointialueella keskuskaupunki saisi yksinkertaisen enemmistön tulevaan aluevaltuustoon. Lähes kuusikymmentä pientä kuntaa jäisi ilman edustajaa valtuustoon.

Välttämättä tilanne ei ole näin synkkä. Useat kuntaliitokset ovat osoittaneet, että pienen liitoskunnan asukkaat ovat lähteneet ahkerasti vaaliuurnille ja saaneet kokoaan suuremman edustuksen uuden kunnan valtuustoon. Aluevaaleissakin hyvä äänten keskittäminen ja korkea äänestysprosentti auttavat pieniä kuntia saamaan aluevaltuustoon omia edustajiaan.

Kokoomusta lähellä olevan ajatuspajan laskelmiin on syytä suhtautua varauksella, sillä kokoomus vastusti nykyistä sote-uudistusta. Vaalit ovat kuitenkin pitkälti matematiikkaa. Se johtaa vääjäämättä siihen, että suuret kaupungit saavat vahvan aseman tulevilla hyvinvointialueilla.

Kyse on kuitenkin siitä, että miten tulevat hyvinvointialueiden päättäjät katsovat asioita. Onko heillä oman kunnan tai puolueen hattu päässä vai katsovatko he asioita koko hyvinvointialueen näkökulmasta.

Aluevaltuutetut eivät ole omien kuntiensa edustajia vaan hyvinvointialueen asukkaiden edustajia. Tämä on asia, joka vaatii varmasti opettelua. Se on realismia, että aluksi päättäjät ovat vahvasti omissa poteroissaan, mutta toivoa sopii, että hyvinvointialueen idea ja tehtävät alkavat hahmottua nopeasti.

Sekin kannattaa muistaa, että politiikassa niin kuin kaikessa yhteistoiminnassa tarvitaan kavereita. On helpompi tavoitella yhdessä samaa maalia.

Onko heillä oman kunnan tai puolueen hattu päässä vai katsovatko he asioita koko hyvinvointialueen näkökulmasta ?

Raha ja valta kulkevat käsi kädessä. Ainakin alkuvaiheessa raha hyvinvointialueille tulee valtiolta ja samalla myös valta. Valtio ohjaa rahan ja lainsäädännön kautta, miten palvelut tulee järjestää.

Osalle pikkukuntia valtion ohjaus ja lainsäädäntö hoitotakuineen merkitsee pelastusrengasta, mutta ei kaikille. Kun rahasta on niukkuutta, se tarkoittaa toimintojen priorisoimista. Saattaa olla, että niukkuus ajaa toimintojen keskittämiseen.

Osa pienistä kunnista on ulkoistanut sote-palvelunsa. Se on ollut palvelujen laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta järkevä toimenpide. Näissä kunnissa pelätään perustellusti, että palvelutaso tulee laskemaan, koska rahaa on niukasti ja hyvinvointialueen tavoitteena on palvelujen yhdenvertaisuus.

Käynnissä oleva ehdokasasettelu on tärkeää pienten kuntien asukkaiden kannalta. Ehdolle tarvitaan osaavia, tunnettuja ja yhteistyökykyisiä ehdokkaita, joilla on mahdollisus kerätä ääniä puolue- ja kuntarajojen yli.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut