Ari Helmisen Esalainen: Eläkeläisen työilolle takapakkia. Yli puolet palkasta verottajalle

Ari Helminen

Muistan pikkupoikana, kun kylämme soratietä kunnosti Tietaaviksi sanottu mies. Kevään kelirikkoaikana hän lapioi soraa monttuihin. Syksyisin hän kasasi lumiaitoja, jotta lumikinokset eivät tukkisi tietä.

Tietaavi oli pidetty ja arvostettu työmies, koska hän piti kyläläisten tien kunnossa. Enää vastaavia tietaavien ammatteja ei ole. Se on yksi syy siihen, että työttömyysaste on korkea, vaikka avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä. Töiden vaativuus on ajanut työntekijän osaamisen ohi.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tammi–heinäkuussa avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 149 000 kuukaudessa. Samalla ajanjaksolla työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 356 000 kuukaudessa. Jossain mättää, sillä työ ei kohdannut tekijäänsä.

Tutkijat puhuvat tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta sekä siitä, että työvoiman kysynnän rakenteeseen ovat vaikuttaneet tekniikan kehittyminen ja globalisaatio. Ne pahentavat kohtaanto-ongelmaa ja rakenteellista työttömyyttä eli työttömyyttä, joka ei vähene, vaikka samaan aikaan työvoimasta on pula.

Totta tämäkin, mutta en allekirjoita koko väitettä. Nyt on pulaa sote-henkilöstön ohella perusduunareista, ammateista, joihin saa oppinsa ammatillisissa oppilaitoksissa; kokeista, tarjoilijoista, putkimiehistä, sähkäreistä, timpureista, lähihoitajista jne.

Oma remonttini on seisonut pitkään, koska sähkömiehellä on kädet täynnä töitä. Sama positiivinen ongelma koski maalaria, joten maalaus- ja tapetointityöt piti tehdä itse. Hyvillä kirvesmiehillä on aina kuukausien, jopa vuosien jono.

Yhtenä ongelmana on se, että nämä yhden tai kahden henkilön firmat eivät uskalla palkata lisää käsipareja. Poliitikot ovat puhuneet tästä ongelmasta vuosia ja jotain parannusta on tapahtunut, mutta ei tarpeeksi. Kynnys vieraan palkkaamiseen on yhä liian korkea.

Ilmastonmuutos nieli hallituksen budjettiriihen työllisyystoimet kitaansa. Opintotuen tulorajojen väliaikainen korotus jäi riihen suurimmaksi työllisyystoimeksi. Sen on arvioitu tuovan 1 800 työllistä lisää.

Toisessa päässä hallitus päätti houkutella eläkeläisiä töihin korottamalla yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä noin 200 eurolla. Se toisi 500 lisätyöllistä, mutta vähentäisi verotuloja niin paljon, että julkinen talous heikkenisi 25 miljoonaa euroa.

Molemmat toimet ovat pelkkää näpertelyä, ja saavat allekirjoittaneen lähinnä vihaiseksi. Ex-työnantaja pyysi eläkkeelle jäänyttä toimittajaa muutamaksi kuukaudeksi töihin. Tartuin mieluusti kutsuun ja teen töitä kolmena päivänä viikossa.

Intoni kuitenkin laski, kun minulle selvisi, että palkasta pitää maksaa veroa yli 50 prosenttia. En uskonut OmaVerossa tekemääni laskelmaa, mutta soitto verottajalle vahvisti asian.

Monilla on tapana arvostella koko ajan Suomen korkeaa verotusta. Itse en ole tähän syyllistynyt, sillä ymmärrän hyvin, että hyvinvointivaltio ottaa ja antaa. Mutta nyt se ottaa liikaa. Eläkeläisiä on turha houkutella töihin, jos verottaja vie puolet ansioista.

Tempputyöllistämisen sijaan työllistämisen ja työnteon oikeat kannustimet kuntoon eli palkkauskynnys ja verotus matalammaksi.

Pelin politiikka nieli eurot

Kommentoi