Lukijalta: Korkeakoulutuksesta ei ole varaa säästää – nykyrahoituksellakaan ei ratkaista osaajapulaa

Matti Sarén

Tänä vuonna ammattikorkeakouluista (AMK) valmistuu arviolta 32 350 ammattilaista; se on puolet Suomen korkeakoulututkinnon saajista. Ammattikorkeakoulujen tutkintokohtaista rahoitusta on kymmenessä vuodessa leikattu lähes puolet.

Samaan aikaan työelämä potee osaajapulaa ja Suomen tuottavuuskehitys laahaa euroalueen heikoimpien joukossa.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus ilman arvonlisäosuuksia on pudonnut kymmenessä vuodessa reilusta 950 miljoonan euron vuosittaisesta tasosta noin 150 miljoonalla eurolla. Samalla tutkintoja saaneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut yli 8 500:lla.

Ammattikorkeakouluissa tehty tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö rahoitetaan lähes kokonaan perusrahoituksen ulkopuolisella hankerahalla.

Korkeakoulujen keskinäinen kilpailu yhdistettynä leikkauksiin on yksi syy osaajapulaan.

Vertailukohdan tälle saa yliopistojen rahoituksesta. Se on nykyisellään noin 1 673 miljoonaa euroa, ja tieteen ja tutkimuksen rahoitus kaikkiaan noin 2 500 miljoonaa euroa, hieman laskentatavasta riippuen. Tähän kokonaisrahoitukseen oli suunnitteilla 35 miljoonan euron leikkaus, joka peruttiin viime tiistain budjettiriihessä.

Tulevaisuus tarvitsee tekijänsä. Hallitusohjelmassa on tavoitteena ratkaista osaajapulaa ja tuottavuuskehitystä nostamalla koulutustasoa siten, että puolet nuorten ikäluokasta saa korkeakoulutuksen. Nykyinen rahoitus ei mahdollista tätä.

Suomen rahoitusmalli pakottaa korkeakoulut kilpailemaan toisiaan vastaan. Tässä rahoitusmalli on yksi maailman raaimmista. Keskinäinen kilpailu yhdistettynä leikkauksiin on yksi syy osaajapulaan.

Rahoitusta pitää kehittää pitkäjänteisemmäksi. Nykyinen malli näännyttää korkeakouluyhteisön jäsenet ja heikentää työssä ja opinnoissa jaksamista. Leikatut eurot näkyvät arjessa työhyvinvoinnin heikkenemisenä. Työkuorman kasvaessa voimia digiloikkaan ei enää riitä.

Nykyinen rahoitusmalli näännyttää korkeakouluyhteisön jäsenet ja heikentää työssä ja opinnoissa jaksamista.

Menestyneet taloudet ovat sijoittaneet ekosysteemeihin. Näistä puhumme, mutta rahoitusta näille on vaikea saada; sellaisen synnyttäminen on vaalikautta pidempi prosessi. Rahoituksen tulisi mahdollistaa korkeakoulujen strateginen kehittäminen nykyisten pikarahoituksien perässä juoksemisen asemasta.

Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta innovaatiotoiminnan rahoitusta pitää kehittää tukemaan yritysten TKI-investointeja osaamiseen ja kehittämiseen. Parannetaan yritysten innovaatiosetelijärjestelmää, jolla yritysten ja korkeakoulujen rahoitusta voidaan kohdentaa entistä vaikuttavammin. Samoin rahoituksessa opiskelijoiden rooli tekijöinä tulee nostaa kriteeriksi.

Nämä askelet vievät kohti kestävämpää ja vaikuttavampaa korkeakoulujärjestelmää.

Kirjoittaja on Kajaanin AMK:n rehtori ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n 2. varapuheenjohtaja.

Kysely: Jopa kolme neljästä hämäläisyrityksestä kärsii osaajapulasta

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut