Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Koska Kujalassa lajittelua ei voitane lisätä, se pitää tehdä jätteen syntypaikoilla

Lahti–Kouvola-radan ja Lahti–Nastola-maantien välissä oleva, Lahden keskustasta muutaman kilometrin päässä oleva Kolavan alue otettiin kaatopaikkakäyttöön 1950-luvulla. Sinne kipattiin käytännössä lähes kaikki Lahdessa kerääntyneet jätteet aina 1990-luvun puoliväliin asti, jolloin se suljettiin.

Kolavan kaatopaikasta muodostui paratiisi variksille, lokeille ja rotille, joiden ylimmäksi ystäväksi tuli penkkaa tiivistävä ja tasoittava, telaketjujaan uhkaavasti kirskutellut katerpillari.

Yhdeksän Päijät-Hämeen kuntaa ja kaupunkia perusti 1993 Päijät-Hämeen Jätehuolto oy:n (nykyinen Salpakierto oy) huolehtimaan Kolavan kaatopaikasta. Uusi jätehuoltolaki tuli voimaan vuoden 1994 alussa ja sen mukana yhtenäiset jätemääräykset.

PHJ:n alueen yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin silloin noin 30 prosenttia. EU-direktiivin mukaan yhdyskuntajätteestä pitää vuonna 2025 kierrättää jo 55 prosenttia; Suomella riittää kirittävää, sillä vuonna 2017 kierrätysaste oli vain 41 prosenttia.

Kierrätyksestä on tullut bisnestä, ja siksi lähes virheettömiä ja uutena kalliita kirjahyllyjä, parisänkyjä, sohvakalustoja löytyy valtatie 12:n Nostavan liittymän päästä

PHJ:n ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittu Tuula Honkanen hoiti tehtävää 25 vuotta. Hänen johdollaan päijäthämäläistä jätehuoltoa kehitettiin edelläkävijän ottein vastaamaan kasvaviin kiertotalouden haasteisiin.

PHJ:n toimesta Kolavan kaatopaikasta kehitettiin nykyaikainen, kaikkia Salpakierron toimialueen yrityksiä ja kotitalouksia palveleva Kujalan käsittelykeskus ja sen lajitteluasema Pilleri, jotka pystyvät vastaamaan kasvaviin haasteisiin jätteen määrän vähentämiseksi, lajittelun tehostamiseksi ja etenkin kiertotalouden edistämiseksi.

Taajamien omakotitalojen sekajätteestä biojätettä löytyi 43,1 prosenttia.

Tuula Honkanen ja PHJ saivat kesäkuussa 2014 Hämeen ely-keskuksen myöntämän Hämeen ympäristöpalkinnon tunnustuksena uraa uurtavasta ja ansiokkaasta työstä ”syntypaikkalajitteluun perustuvasta yhdyskuntajätehuollon kehittämisestä.”

PHJ:llä oli myös merkittävä osuus siinä, että Euroopan komissio nimitti Lahden vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi, ensimmäisenä kaupunkina Suomessa.

Jo 1990-luvun puolivälissä Suomessa oli aloitettu kotitalouksista tulevien jätteiden lajittelu seuraaviin jakeisiin: biojäte, lasipakkaukset, pienmetalli, kartonkipakkaukset ja sekajäte. Päijät-Hämeessä ryhmään kuuluu Lahti Energia II:n ansiosta lisäksi energiajäte, jonka joukkoon voidaan laittaa myös muovijätteet. Kahden vuoden kuluttua listaan tulee uutena vielä tekstiilijäte.

Jätteiden lajittelu on viime vuosina kohentunut. Sitä pidetään nykyään kansalaistaitona, johon opastusta annetaan jo esikouluissa. Mutta korjattavaa riittää edelleen: Salpakierto Oy toteutti alkukesästä kotitalousjätteiden koostumustutkimuksen.

Tutkimuksen mukaan ( ESS 27.8.) energiajätteestä 9,5 prosenttia oli biojätettä. Taajamien omakotitalojen sekajätteestä biojätettä löytyi 43,1 prosenttia, ja vähintään kymmenen huoneiston kiinteistöissä biojätettä oli sekajätteen seassa 32,6 prosenttia.

Late täydentää, mutta ei korvaa jätteen syntypaikoilla tehtävää lajittelua.

Biojäte sekajätteen joukossa hankaloittaa sekajätteenkin käsittelyssä vuonna 2017 käyttöön otetun Late-lajittelulaitoksen toimintaa. Late täydentää, mutta ei korvaa jätteen syntypaikoilla tehtävää lajittelua. Sekajätteestä peräti 77,5 prosenttia oli kierrätyskelpoista materiaalia, joka pitäisi lajitella muihin jätelajeihin.

Koska Kujalan käsittelykeskuksessa jätteiden lajittelua ei voitane enää juuri lisätä, se pitää suorittaa jätteiden syntypaikoilla. Yksi hyvä keino on se, että keittiöissä, tiskialtaiden alla olevaan kaappiin sijoitettaisiin kiskojen varassa liikkuvat telineet esimerkiksi neljälle jäteämpärille.

Lahdestakin löytyy sellaisten valmistajia. Uusiin keittiökaapistoihin ne tulisi asentaa jo tehtaalla.

Kun jätteiden kuljetusjärjestelmästä vielä päästäisiin poliittiseen sopuun Salpakerron jäsenkunnissa – kunnat vaiko asuinkiinteistöt kilpailuttavat – jätehuollossa, päästäisiin kiertotaloustavoitteeseen: erilaisista jätejakeista otetaan talteen jätteenkäsittelyn eri vaiheissa kaikki uusioraaka-aineeksi kelpaava materiaali neitseellisten raaka-aineiden säästämiseksi.