Markus Pirttijoen Esalainen: Nyt on aika jättää jäähyväiset maskeille

Markus Pirttijoki

Markus Pirttijoki

Kirjoitin ensimmäisen kolumnini koronasta miltei päivälleen puolitoista vuotta sitten. Esalainen 15. maaliskuuta 2020 oli otsikoitu "Talvisodan hengessä koronaa vastaan". Edeltävänä perjantaina oli vietetty talvisodan päättymisen 80-vuotismuistopäivää. Viettäminen tarkoitti käytännössä sitä, että liput liehuivat tangossa. Mitään tilaisuuksia ei järjestetty missään.

Tuntui aika hurjalta ajaa vanhan linja-autoaseman ohi. Siniristilippujen lisäksi mikään ei liikkunut. Missään ei näkynyt ristinsielua. Ikään kuin neutronipommi olisi pyyhkäissyt kaiken elävän tieltään, mutta jättänyt rakennukset pystyyn. Talvisodan hengen sijasta ihmiset olivat tuolloin paniikissa. Kaupasta hamstrattiin wc-paperia ja jauhelihaa, apteekista särkylääkkeitä. Kovin erikoiselta ei enää seuraavana maanantaina 16. maaliskuuta tuntunut se, kun valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa totesi poikkeusolot ja valmiuslait otettiin käyttöön – ensimmäistä kertaa sitten sotien.

Paljon on sitä kuuluisaa vettä virrannut Päijänne-tunnelissa ja lukuisissa koskissa noista ajoista. Vaikka puolitoista vuotta ei ole kauhean pitkä aika, koronaan liittyviä tunnetiloja on piisannut. Täydellisestä hysteriasta totaaliseen välinpitämättömyyteen. Jos jotakin on jäänyt, niin käsiä tulee pestyä enemmän ja käteltyä vähemmän.

Mediaa korona on kohdellut kaksijakoisesti. Toisaalta mainostulot romahtivat kun etenkin tapahtumat peruuntuivat ja niihin liittyvä ilmoittelu loppuivat. Toisaalta uutisten kuluttaminen lisääntyi merkittävästi. Analytiikkamme todisti, että ihmisiä liikkui verkkopalvelussamme moninkertainen määrä aiempiin aikoihin verrattuna. Poikkeusoloissa ihminen imee kaiken mahdollisen tiedon. Edelleen lehtemme suosituinta sisältöä ovat päivittäiset koronatartuntatilastot. Koska kysyntää on, emme ole niitä vielä poistamassa. Myös altistumisista on tärkeää tiedottaa, jotta ihmiset voivat välttää tartuttamasta tautia eteenpäin. Kokonaisuuden ymmärtämiseksi meidän on kuitenkin tärkeää raportoida myös sairaalassa olevista ja kuolleista sekä rokotuskattavuuden noususta.

Kuolleisuuslukujen perusteella tämä viimeisin koronavariantti on edeltäjäänsä fiksumpi. Se haluaa mieluummin levitä kuin tappaa. Tappaessaan virus kuolisi itsekin.

Jos korona-ajasta haetaan merkittäviä päivämääriä, 16. maaliskuuta 2020 todettiin siis poikkeusolot. Toinen merkittävä päivä on 6. syyskuuta 2021. Viime maanantaina valtioneuvosto päivitti koronastrategiansa. Tavoitteena on, että rajoituksista ja suosituksista luovutaan, kun rokotuskattavuudessa on päästy 80 prosenttiin. Suomeksi se tarkoittaisi sitä, että saisimme jälleen elää normaalisti ilman turvavälejä, rajoitettuja aukioloja tai maskeja.

Ratkaiseva mittari yhteiskunnan näkökulmasta ei siis ole enää vain tartunnan saaneiden vaan rokotettujen osuus. Rokotusten merkitys yhteiskunnan normalisoimiseksi on aivan avainasemassa. Niiden tärkeyttä ei tarvinne tämän enempää perustella.

Olen tällä viikolla pitkästä aikaa tavannut ihmisiä eri tilaisuuksissa. Piti ihmetellä, että voiko tämä olla totta ja tällaistako se oli. Koronajakso opetti nöyryyttä, mutta ei sitä jää ikävä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut