Lukijalta: Moninaisuuden arvostaminen mahdollistaa entistä useammille ihmisille oman identiteettinsä löytämisen kirkon jäseninä

Pentti Rauhala, Kauko Mäkinen, Laura Jouhkimo

Tutkimukseen perustuva kuva suomalaisten uskonnollisuudesta on vahva haaste kirkolle. Kirkolliskokouksen kokoonpano vastaa huonosti seurakuntien jäsenten valtaenemmistön näkemyksiä.

Kirkon nelivuotiskertomuksen (2016–2019) mukaan kirkon on löydettävä tapoja toteuttaa teologiaa, jolla on vahva kosketuspinta suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisten arkeen.

Uskonnollisuus ei sinänsä ole vähentynyt. Uskonnottomiksi tunnustautuvia on nuorempienkin sukupolvissa vain 34 prosenttia. Joko kristinuskon opettamaan Jumalaan tai eri tavalla kuin kirkon opettamalla tavalla Jumalaan uskovia on edelleen melkein puolet kansasta.

Suurimmat erot sukupolvien välillä ovat suhtautumisessa uskontoon. Uskontoa tärkeänä pitävien osuudessa on jopa 45 prosenttiyksikön ero sukupolvien välillä.

Avioliittokäsityksiä tutkittaessa kysyttiin, ovatko homo- ja lesboparit yhtä hyviä vanhempia kuin muut. Tätä mieltä oli 73 prosenttia vuoden 1990 jälkeen syntyneistä, naisvastaajista peräti 85 prosenttia.

Suomalaisten uskonnollisuudessa on meneillään sukupolvien välinen muutos. Tämä näkyy erityisesti milleniaalien ja sitä nuorempien eli vuoden 1980 jälkeen syntyneiden arvostuksissa.

Kun annetaan tilaa tutkimukseen perustuville tulkinnoille, kirkko voi kohdata entistä paremmin uskontoon eri tavalla suhtautuvat ryhmät.

Eksegetiikka eli raamatuntutkimus tutkii kriittisesti uskontojen pyhiä tekstejä sekä Raamatun synty- ja tulkintahistoriaa. Konservatiivinen lukutapa pitää Raamatun tekstejä ikuisena ja muuttumattomana Jumalan sanana. Liberaali uskonkäsitys korostaa Raamatun tulkintojen moninaisuutta kautta aikakausien.

Kun annetaan tilaa myös tutkimukseen perustuville tulkinnoille, kirkko voi kohdata entistä paremmin uskontoon eri tavalla suhtautuvat katsomukselliset ryhmät.

Moninaisuuden arvostaminen ja huomioiminen mahdollistaa entistä useammille ihmisille oman identiteettinsä löytämisen kirkon jäseninä. Seurakuntavaaleissa äänestämällä jokainen kirkon jäsen vaikuttaa kirkolliskokouksen kokoonpanoon, sillä seurakuntien kirkkovaltuutetut valitsevat kirkolliskokoukseen maallikkoedustajat.

Kirjoittajat ovat Tulkaa kaikki -liikkeen aktiiveja Mikkelin hiippakunnassa, Rauhala Lahdesta, Mäkinen Imatralta ja Jouhkimo Mikkelistä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut