Lukijalta: Kouluolojen ankeuttamisen perusteleminen sosioekonomisilla tilastoilla on huonoa politiikkaa

Pekka Reiman, Lasse Pakkanen

Etelä-Suomen Sanomissa 31.8.2021 oli lähtökohdiltaan ansiokas kirjoitus sosioekonomisten tilastojen käytöstä ja tulkinnasta Lahden kaupungin toimintojen kehittämisessä. Kehittämisen henkinen ilmapiiri on kuitenkin ankeuttaminen, ei elämisen laadun parantaminen.

Puhutaan segregaation (eli eriytymisen) torjumisesta kieltojen ja määräysten kautta. Apartheid-politiikassa Etelä-Afrikassa edistettiin segregaatiota samoin keinoin. Kielloin ja rajoituksin näivetetään alueita, luodaan "huono-osaisuuden taskuja" kaikkialle muualle, paitsi ydinkeskustaan.

Muun muassa lopettamalla Launeen ja Ahtialan terveysasemat saatiin aikaan "huono-osaisuuden taskuja" hoitopalveluita tarvitseville.

Kaupunki haluaa "huono-osaisuuden taskun" Mäkelän alueelle siirtämällä koululaiset luonnon helmasta, lähikoulusta kivierämaahan. Siellä koulun luontoarvot mitataan investointeina, jotka tarvitaan katujen kansirakenteisiin lasten suojaamiseksi liikenteeltä, siirto- ja hoitokustannuksina puille, joka sijoitetaan koulun asfalttipihalle.

Parempi olisi siirtää lapsia kivierämaasta luonnon keskelle kouluun, kauas liikenteen vaaroista. Mäkelän koulun lasten elämänlaadun ankeuttamisen sijaan voidaan tarjota kivierämaan koululaisille henkireikää Mäkelän koululla.

Ennen Lahden ja Nastolan yhdistämistä myös Nastolalla oli kuntasuunnitelmansa: Nastolan kunta investoi laajasti kuntatekniikan rakentamiseen Mäkelän alueella. Nyt Mäkelässä on paljon tontteja, joissa on rajalla vedet, viemärit ja muutkin vermeet.

Heittääkö kaupunki sosioekonomisine tilastoineen märän rätin Nastolan kunnan investointien ja hyvinvointi-infran päälle?

Tontteja omistavat yksityiset henkilöt, jotka tekevät mielellään yhteistyötä kaupungin kanssa. Kun tonteille saadaan asukkaita, tulee myös kouluun oppilaita kävelymatkan päästä.

Myös digi-yhteydet ovat Mäkelässä muuttuneet 5G-maston myötä gigatasolle. Heittääkö kaupunki sosioekonomisine tilastoineen märän rätin Nastolan kunnan investointien ja hyvinvointi-infran päälle?

Myös Launeen, Liipolan, Ahtialan tai vaikka Renkomäen alueella on luonto lähellä. Ei ole pakko näivettää näitäkään alueita viemällä palveluja pois.

Voidaan myös jatkaa siitä, mihin on kuntatekniikan rakentamisen jälkeen jääty: rakennetaan myös toimivat palvelut, kasvatetaan elämisen laatua luomalla esimerkiksi koulujen kautta väyliä aitoon symbioosiin luonnon kanssa.

Eläimet eläintarhassa ja puut rivissä Vesijärvenkadulla eivät ole luontoa.

Kirjoittajista Reiman on puoluekannaltaan kokoomuslainen ja Pakkanen keskustalainen.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut