Lukijalta | Hallitus on sitoutunut sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen

Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) väitti lehdessä (ESS 6.9.), että hallitus olisi rikkomassa eduskunnan yhteisen linjan sisäisestä turvallisuudesta esittämällä isoa leikkausta poliisin määrärahoihin. Väitteessä on kosolti tyhjää ilmaa.

Julkisuudessa esillä ollut budjettiesitys on vasta valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2021 talousarviosta. Ehdotuksen pohjalta hallitus käy budjettineuvotteluja, joissa lopullinen kanta ensi vuoden talousarviosta muodostuu.

Sisäministeriö on jo esittänyt määrärahalisäyksiä valtiovarainministeriölle, poliisin välttämättömiin menoihin on esitetty noin 50 miljoonan euron lisäystä kehystasoon nähden. Määrärahojen kohdennukset tehdään myöhemmin yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa, kun tiedossa on ensi vuoden tarkka kokonaisrahoitus poliisille.

Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti pitää kiinni siitä, että poliisien resurssit pystytään turvaamaan koko maassa ja ettei heikoimmassa asemassa oleville suunnatuista palveluista leikata. Esimerkiksi ihmiskauppaa tutkivan yksikön tarve kasvaa koko ajan.

Nämä tavoitteet eivät myöskään ole ristiriidassa eduskunnan hyväksymän Sisäisen turvallisuuden selonteon kanssa, toisin kuin Heinonen kirjoituksessaan antoi ymmärtää.

Lopuksi on hyvä palauttaa mieleen hallituksen lähtötilanne poliisiresursseissa. Nykyinen hallitus on ensimmäinen 2010-luvulla, joka on linjannut tavoitteekseen nostaa poliisien määrää. Vuosien 2010 ja 2019 välillä kokoomuksen ollessa hallituspuolueena poliisien määrä väheni lähes 400 vakanssilla.

Nykyhallituksen aloittaessa toimintansa vuonna 2019 sisäministeriö oli arvioinut poliisien lukumääräksi noin 7 200 henkilöä. Hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2023 Suomessa olisi 7 500 poliisia.

Kirjoittaja on hämeenlinnalainen kansanedustaja (vihr.).