Pääkirjoitus: Hoitajapula uhkaa vesittää uuden vanhuspalvelulain hyvän tarkoituksen

Hoitajien henkilöstömitoituksesta tehostetussa palveluasumisessa on säädetty laissa, joka tuli voimaan viime marraskuussa. Kai Sinervo

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore selvitys vahvistaa, ettei viime syksynä voimaan astunut uusi vanhuspalvelulaki ole taikasauva, joka nostaisi nopeasti henkilöstön määrän hoivakodeissa toivotulle tasolle.

Selvityksessä oli mukana sekä julkisia ja yksityisiä ympärivuorokautisen hoidon yksikköjä. Joka kymmenes niistä alitti toukokuussa nyt voimassa olevan lakisääteisen mitoituksen, 0,55 hoitotyöntekijää yhtä vanhusta kohden. Osuutta voisi pitää siedettävänä, ellei pahempaa olisi luvassa mitoituksen kiristyessä ensi vuonna 0,6:een. Huomattavan monelle hoivakodille tulee kova kiire, sillä peräti 40 prosenttia alitti sen vielä toukokuussa.

Viimeisen kerran mitoitusta nostetaan vuonna 2023, kun se kohoaa 0,7:ään. Jo lain tullessa voimaan THL arvioi, että lopullisen mitoituksen täyttämiseksi ympärivuorokautisiin hoivapalveluihin pitää palkata noin 4 400 hoitajaa lisää. Arviota ei liene tarpeen muuttaa, sillä THL:n mukaan hoitajien määrä ei ole vanhuspalveluissa kasvanut lainkaan, vaikka sitä varten on rahoituskin olemassa. Vain avustajien määrä on lisääntynyt.

Tuhansien uusien hoitajien hankkiminen vanhuspalveluihin vain parissa vuodessa oli jo alun perin erittäin vaativa haaste alalla, joka on jo pitkään potenut ankaraa työvoimapulaa. Korona-aika on vaikeuttanut tehtävää entisestään. Työt hoivakodeissa ovat lisääntyneet samaan aikaan, kun kunnat ovat joutuneet siirtämään väkeä hoitamaan, testaamaan ja jäljittämään virukseen sairastuneita.

Jos hoitajapula ei hellitä, edessä on vain ikäviä vaihtoehtoja.

Koronatilanne on helpottumassa, mutta hoitajapulaan siitä ei ole ratkaisevaa apua. Ja mikäli hoivakoteihin ei löydetä riittävän nopeasti tarpeeksi hoitajia, edessä on vain ikäviä vaihtoehtoja. Ollakseen rikkomatta lakia yksiköiden olisi haalittava lisää työntekijöitä muista tärkeistä palveluista kuten vanhusten kotihoidosta. Tai pahimmassa tapauksessa vähennettävä omia hoivapaikkojaan, vaikka niiden tarve kasvaa vuosi vuodelta. Ajauduttaisiin siis ojasta sellaiseen allikkoon, joka ei voinut olla päättäjien päämääränä uusia mitoituksia säädettäessä.

Ikävä kyllä hoitajapulankaan ratkaisemiseksi ei ole käytettävissä taikasauvaa. Asia kiikastaa monesta seikasta, joista jotkut voisivat toki olla helpommin ratkaistavissa kuin toiset. Lähi- ja perushoitajien puheenjohtaja Silja Paavola perää työnantajia panemaan työnkuvan, työmäärän ja palkkauksen kuntoon, jotta alalle saataisiin pito- ja vetovoimaa. Resepti voi kuulostaa yksinkertaiselta mutta se muuttuu mutkikkaammaksi heti, kun pitäisi keksiä, mistä kaivetaan rahat tähän sinänsä kannatettavaan tarkoitukseen.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut