Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Rakkaalla vanhuksella on monta nimeä, mutta mikä sinusta on terminä soveliain? Vastaa kyselyyn!

Lukijalta | Hallitus rikkomassa yhteisen linjan sisäisestä turvallisuudesta

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) esitys vuoden 2021 valtion talousarvioksi on huolestuttava. Budjetti on rakennettu massiivisen velanoton varaan, mutta samaan aikaan arjen tärkeimpien eli turvallisuuden ja tulevaisuuden rahoittamiseen ei muka löydykään varoja.

Kyse ei ole siis priorisoinnista vaan nimenomaan priorisoinnin puuttumisesta. Pysyviä uusia menoja on päätetty miljardi kaupalla, mutta poliisin määrärahoihin esitetään isoa leikkausta, kuten myös tieteen tulevaisuuteen katsovaan rahoitukseen.

Vielä keväällä Marinin hallitus esitteli Sisäisen turvallisuuden selonteon. Selonteko hyväksyttiin myös eduskunnassa ja siinä yhdessä sovittiin, että poliisien määrä nostetaan 8 200 poliisiin vuoteen 2030 mennessä.

Tämän tärkeän tavoitteen varmistamiseksi korotimmekin jo viime hallituksessa kokoomuslaisten sisäministereiden Petteri Orpon, Paula Risikon ja Kai Mykkäsen johdolla poliisien koulutusmäärät maksimiin.

Halu nostaa poliisien määrää vähintään 800 poliisilla nykyisestä noin 7 400 poliisista yli 8 200 poliisiin oli siis vahva ja yhteinen. Oli täysin selvää, että ilman merkittävää poliisien lisäkoulutusta ja myös lisärahoitusta nykyisillä kehyksillä, leikkauksineen, ei näihin tavoitteisiin päästäisi.

Keväällä hyväksytyssä sisäisen turvallisuuden selonteossa kuvataan ja linjataan siis maamme sisäistä turvallisuustilannetta ja päätetään myös yhteisesti toimista turvallisuuden parantamiseksi tällä vuosikymmenellä. Yhdessä päättämämme poliisimäärän nostamisen 8 200 poliisiin piti nimenomaan turvata poliisien riittävä läsnäolo arjessamme, mutta myös hälytysvaste kaikkialla Suomessa.

Tahto varmistaa poliisin kyky torjua lievempiä rikoksia sekä panostaa ehkäisevään työhön oli myös yhteinen.

Tahto varmistaa poliisin kyky torjua lievempiä rikoksia sekä panostaa ennalta ehkäisevään työhön entistä enemmän oli myös yhteinen. Tässä valossa, ja vieläpä vain muutama kuukausi yhdessä linjatun ja päätetyn jälkeen, valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) ja sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) esittelemä talousarvioehdotus on hämmentävä ja vastuuton.

Talousarvioesityksen sisältämä nyt noin 40 miljoonan euron määrärahaleikkaus poliisin resursseihin tarkoittaa Poliisihallituksen mukaan ainakin 450 poliisin vähentämistä ensi vuonna.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesikin Helsingin Sanomissa 16.8., että ”Budjettipäätökset eivät ole linjassa poliisiin kohdistuvien odotusten suhteen” ja MTV3:lla 26.8., että ”En ole yli 39 vuoden virkaurani aikaan ollut näin huolestunut poliisin rahoitustilanteesta kuin tänä päivänä”.

Olemmekin oppositiosta vedonneet, että hallituspuolueet suostuisivat korjaamaan vielä esitystään budjettiriihessä. Arjen turvallisuudesta ei ole nyt varaa leikata, vaan nyt pitää pitää kiinni yhdessä annetusta arjen turvallisuuslupauksesta. Se tarkoittaa, että poliisien määrä nostetaan 8 200:aan ja varmistetaan poliisien näkyminen myös teiden varsilla ja maaseudulla.

Eikä kyse ole poliisien 40 miljoonan ja tieteeseen esitetyn vastaavan leikkauksen kohdalla siitä, että rahoitusta ei olisi löydettävissä budjetin sisältä, vaan siitä, että nykyhallitus ei pysty priorisoimaan menoja. Lisävelalla ei tätä tarvitse kattaa vaan vastuullisella päätöksenteolla.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava (kok.).

Mielenterveys­kuntoutujat ovat heitteillä Lahdessa