Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Käräjäoikeus yllätti valtakunnansyyttäjän

Helsingin käräjäoikeus yllätti valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen ja oikeusoppineet antaessaan vapauttavan päätöksen jutussa, jossa viittä miestä syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan heidän kannettua hakaristilippuja uusnatsien järjestämässä mielenosoituksessa.

Kyse on ennakkotapauksesta, sillä ensimmäistä kertaa Suomessa nostettiin syyte tällä perusteella. Syytteen nostamisesta päättäneen Toiviaisen mielestä mielenosoittajat halusivat hakaristilipuillaan viestiä natsi-Saksan kansallissosialistista ideologiaa loukaten näin vakavasti yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa.

Oikeuskin myönsi, että natsismiin sisältyivät toisen maailmansodan aikaan juutalaisvainot, rotuoppi sekä monien vähemmistöjen joukkotuhonta. Pelkkä hakaristilippujen kantaminen ei silti riittänyt tuomioon, koska vastaajien ei näytetty levittäneen yleisölle viestiä, jolla olisi uhattu ja solvattu maahanmuuttajia tai väitetty heidän olevan alempiarvoisia ihmisiä.

Oikeus myös huomautti, ettei hakaristilippua ole Suomessa kielletty, millä perusteella se moitti poliisia lippujen riistämisestä mielenosoittajilta. Sen sijaan poliisin olisi pitänyt turvata miesten oikeus osoittaa mieltään ja suojella heitä kulkuetta seuranneelta yleisöltä.

Hämmentävällä päätöksellään oikeus osoitti tarkastelleensa tapausta ensisijaisesti kokoontumisvapauden näkökulmasta. Olemattomalle huomiolle se jätti, millaisen viestin mielenosoittajat halusivat natsilipuillaan tuoda julki. Toiviaisen mielestä viesti uhkasi ja solvasi niin vahvasti vähemmistöryhmiä, että oikeudenkin olisi pitänyt se ymmärtää. Siksi hän ilmoitti heti päätöksen kuultuaan haluavansa kuulla siitä myös hovioikeuden mielipiteen.

Samaa toivoo rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio. Hänkin oudoksui tulkintaa, että tilanteessa ei olisi ollut uhkailua. Natsilippu kun ei ole mikä tahansa lippu vaan tunnus, jonka alla on tapettu miljoonia ihmisiä. Ja vaikka oikeus viittasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin, Nuotion mukaan EIT:ssä on nimenomaan ollut ajatuksena, ettei totalitaarisen ideologian edistämistä voi puolustaa sanan tai kokoontumisen vapaudella.

Näyttää olevan tarpeen harkita, tulisiko hakaristilipun liehuttaminen kriminalisoida myös Suomessa

Toiviaisen ja Nuotion näkemykset ovat niin hyvin perusteltuja, että niiden pohjalta on mielenkiintoista jäädä odottamaan ennakkopäätöstä ylemmistä oikeusistuimista. Sitä odoteltaessa näyttää olevan tarpeen harkita, tulisiko hakaristilipun liehuttaminen kriminalisoida myös Suomessa. Niinhän on ymmärretty tehdä jo aikapäiviä sitten maissa, joissa natsismin tuhoisat seuraukset ovat ilmeisesti jääneet muistiin paremmin kuin meillä.