Lukijalta: Afgaanien ikuinen ahdinko uhkaa jatkua

Ilmo Hakala-Rahko

Eteläisen Keski-Aasian ylänköalueella sijaitseva sisämaavaltio Afganistan itsenäistyi vuonna 1919.

Sitä ympäröivät Iran, Turkmenistan, Uzbekistan, Tadzikistan, Pakistan, ja kapean Wakhanin käytävän kautta myös Kiina.

Afganistanin pinta-ala on n. 652 000 neliökilometriä ja asukasluku n. 31 miljoonaa. Heistä noin 80 prosenttia on sunnimuslimeja. Suurimman väestöryhmän, n. 40 prosenttia, muodostavat sunnimuslimeihin lukeutuvat pastut eli pataanit.

Pastujen yleismaailmallisesti tunnetuin ryhmä tunnetaan nimellä talibanit (opiskelijat).

Äärijärjestö Isis kertoo olleensa Kabulin lentokentän raketti-iskun takana

Suurvalloista ensimmäisenä Iso-Britannia yritti saada Intiasta käsin Afganistania hallintaansa koko 1800-luvun ajan.

Sen kilpailijaksi tuli vuosisadan lopulla pohjoisen suunnasta Venäjän keisarikunta.

Pakolaisten tulva on uhka paitsi Afganistanin rajanaapureille myös muille maille varsinkin Aasiassa ja Euroopassa.

Vuonna 1907 maat päätyivät sopimukseen, jolla Afganistanista muodostettiin niiden valtapiirien väliin jäävä puskurivaltio. Vuonna 1933 Afganistanin kuningaskunta muutettiin tasavallaksi, ja sitä seurasi 40 vuotta kestänyt rauhallisempi vaihe.

Vuosina 1979-1989 Afganistan tunnettiin nimellä Afganistanin demokraattinen tasavalta. Maa oli silloin kommunistinen, ja sen tunnetuin presidentti oli Babrak Karmal.

Vanhoillis-islamilaisessa maassa kommunistista hallintoa yritettiin pitää toiminnassa ensin kotimaisin voimin, mutta kun vastustus sitä kohtaan voimistui, Neuvostoliitto lähetti noin 200 000 sotilastaan kapinointia tyrehdyttämään.

Historiallinen tehtävä Kabulissa tuli suoritetuksi liki täydellisesti

Moottoroiduilla sotavoimilla sen oli kuitenkin vaikea käydä tuloksellista sotaa vuoristoisella alueella, missä sissitaktiikkaa käyttäneet islamilaistaistelijat olivat vaikeasti voitettavissa.

Kun Afganistanin sota uhkasi ylittää Neuvostoliitonkin voimavarat, se veti joukkonsa pois Afganistanista helmikuussa 1989. Joulukuussa 1991 Neuvostoliitto hajosi.

Pian Neuvostoliiton vetäytymisen jälkeen Kandaharin alueella, Afganistanin ja Pakistanin rajaseudulla perustettiin 1990-luvun alussa ääri-islamilainen, sunnalainen Taliban-liike, joka voimistui Pakistanin ja Saudi-Arabian tuella.

Sen suojeluksessa sai toimia myös terroristiliike Al-Quaida Osama bin Ladenin johdolla. Vuosina 1996-2001 Taliban-liike hallitsi jo suurinta osaa Afganistania, jolle talibanit antoivat nimen Afganistanin islamilainen emiraatti.

Sen tunnustivat vain Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Pakistan ja Saudi-Arabia.

Maassa otettiin käyttöön islamilainen sharia-laki. Sen perusteella naisilla oli oltava koko vartalon peittävä burka ja miehillä pitkä parta. Yli 10-vuotiaat tytöt eivät saaneet käydä koulua, varkailta katkaistiin raajoja, julkisia teloituksia toimeenpantiin murhista ja uskottomuudesta.

Al-Quaida teki terrori-iskun liikennelentokoneilla New Yorkin WTC-torneja vastaan 11.9.2001. Tornit tuhoutuivat, ja noin 3 000 ihmistä sai surmansa. Isku lienee ollut perimmäisin syy siihen, miksi USA liittolaisineen hyökkäsi Afganistaniin jo saman vuoden joulukuussa ja kaatoi talibanien hallinnon.

Sisällissota maassa kuitenkin jatkui aina tähän asti. Jo viime toukokuussa USA:n ja sen liittolaisten joukot olivat aloittaneet vetäytymisen Afganistanista. Sen seurauksena talibanit kiihdyttivät sotatoimiaan ja valtasivat hämmästyttävän helposti koko maan.

Vastarintaa ei juuri ollut havaittavissa. Pääkaupunki Kabul ”vallattiin” 15.8.

Kiina on Afganistanin kriisin voittaja

Yhdysvaltain presidentti John Bideniä on arvosteltu joukkojen vetämisestä. Hän kuitenkin totesi: ”Heidän täytyy nyt taistella itse itsensä puolesta. Heidän täytyy haluta taistella, heitä on enemmän kuin talibaaneja.”

Jos talibaanit aikoivat ilman sopimusta muiden osapuolten kanssa hallita yksinään samaan tapaan kuin edellisellä valtakaudellaan, Afganistanin tulevaisuus on synkkääkin synkempi varsinkin naisten ja tyttöjen osalta.

Toinen, paljon parempi menettely olisi kattavan yhteiskunnallisen sopimuksen teko talibaanien ja vallasta syöstyjen poliittisten voimien kesken.

Jos talibaanit kuitenkin päättävät ottaa sharia-hallinnon uudelleen käyttöön, silloin täytyy pohtia talibaanien diktatuurin kukistamista YK:n ja suurvaltojen yhteisellä päätöksellä.

Pakolaisten tulva on uhka paitsi Afganistanin rajanaapureille myös muille maille varsinkin Aasiassa ja Euroopassa.

Kabulissa kuultu useiden rakettien lentävän, yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan lentokentän ohjuspuolustusjärjestelmä aktivoitui

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut