Pääkirjoitus: Hallituksen budjettiriihestä on tulossa kuuma

Pääministeri Sanna Marin (sd.) johdattaa hallituksensa runsaan viikon kuluttua perinteiseen budjettiriiheen. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Politiikan syyskausi ottaa ensi viikolla tuntuvasti lisää kierroksia, kun eduskunta palaa kesälomaltaan ja hallitus kokoontuu perinteiseen budjettiriiheensä.

Hallituspuolueiden viime aikoina pitämät kesäkokoukset vahvistivat, että vanhat kiistakumppanit keskusta ja vihreät, jälkimmäinen vasemmistoliiton vahvasti säestämänä, suunnistavat riiheen vahvasti eri painotuksilla.

Siinä missä keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on toistuvasti nostanut työllisyyden ykkösasiaksi, vihreiden Maria Ohisalo on jo pitkään luonnehtinut budjettiriihtä ilmastoriiheksi. Siellä hallituksen pitää vihreiden mielestä tehdä loputkin niistä ilmastopäätöksistä, joilla varmistetaan, että hallituksen yhteisesti sopima tavoite Suomen hiilineutraalisuudesta vuonna 2035 toteutuu.

Pelin politiikka nieli eurot

Viime viikolla vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puhui samoin sanoin puolueensa ministeriryhmän kesäkokouksessa. Budjettiriihestä tulee hänenkin mukaansa ilmastoriihi, mistä vasemmistoliitto haluaa päätöksiä muun muassa maatalouden energiaveropalautuksen asteittaisesta poistamisesta sekä turvepeltojen raivausmaksusta tai maankäytön muutosmaksusta.

Ilmastopäätöksiin on keskustakin valmis, mutta kepin sijasta puolue haluaisi tarjota maanomistajille porkkanaa. Kiireellisimpänä toimena keskusta tukisi maa- ja metsätalouden roolia hiilen sitomisessa ilmakehästä.

Yksin näistä lähtökohdista hallitus tuskin kykenee tekemään riitelemättä ilmastopäätöksiään. Tekemättä hallitus ei voi jättää, mutta nähtäväksi jää, kuinka pitkälle puolueet ovat valmiita venyttämään toistensa vieteriä, ennen kuin valmista syntyy.

Hallitus tuskin kykenee tekemään riitelemättä ilmasto- ja työllisyyspäätöksiään, mutta tekemättäkään se ei voi jättää.

Näin käynee myös keskustan edellyttämien työllisyyspäätösten kanssa. Saarikon mukaan budjettiriihessä on tärkeintä varmistaa, että työvoimapulaa poteville työpaikoille löytyy tekijöitä. Keskusta patistelee hallitusta myös toteuttamaan siellä kevään kehysriihessä sopimansa linjauksen julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla vahvistavista työllisyystoimista.

Hallituksen vasemmalla laidalla ei haluta pitää yhtä kovaa hoppua, ja syy siihen on selvä. Kuten Saarikko muistutti, tavoitteen saavuttaminen edellyttää muutoksia työttömyysturvaan. Se on vasemmistopuolueille myrkkyä, jonka ne nielisivät korkeintaan pieninä annoksina jäljellä olevan vaalikauden mittaan, jos lainkaan. Tosiasia silti on, ettei hallitus voi saavuttaa työllisyystavoitteitaan ilman päätöksiä, jotka kirpaisevat myös sen omaa kannattajakuntaa. Ja koska sama pätee myös ilmastotavoitteisiin, riihi lämmennee tänä syksynä tavallistakin kuumemmaksi.

Tieteeltä uhkaa jäädä saamatta iso potti rahaa – Vasemmistoliiton Andersson: "Rahoitus turvattava täysimääräisesti"

Kommentoi