Pääkirjoitus: Lahdenkin MAL-riemu jää lyhyeksi, jos Saarikon tahto toteutuu

Lahden ilo pääsystä MAL-sopimusten piiriin jää lyhyeksi, jos valtiovarainministeri Annika Saarikko saa tahtonsa läpi. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Lahdessa samoin kuin Jyväskylässä ja Kuopiossa riemuittiin viime keväällä antaumuksella, ja hyvästä syystä. Silloin varmistui, että nämä kolme kaupunkia pääsevät osalliseksi valtion suurille kaupunkiseuduille osoittamasta erityisrahoituksesta.

Kyse on niin sanotusta MAL-sopimuksesta, joita valtio oli jo vuosia sitten solminut maamme neljän suurimman kaupunkiseudun kanssa. Sopimuksen nojalla valtio sitoutuu kehittämään sopimuskumppaniensa maankäyttöä, asumista ja liikennettä ympäristöystävällisempään suuntaan.

Lahtikin mieli mukaan pitkään, mutta haave toteutui vasta nyt. Ja hyvä niin, sillä saavutuksella on huomattava taloudellinen merkitys. Jo parin lähivuoden aikana Lahden seudulle on tiedossa ainakin 12 miljoonaa euroa valtion rahaa erilaisiin kestävää kehitystä edistäviin infrahankkeisiin, toki sillä edellytyksellä, että niihin panostetaan myös omasta takaa yhtä paljon.

Vaikka käytännön toimista sovitaan aina vain vaalikaudeksi kerrallaan, MAL-sopimusten itsestään selvänä lähtökohtana on pidetty pitkäjänteistä sitoutumista. Nykyisetkin sopimukset ovat 12-vuotisia.

Ikävä kyllä Lahden ja kumppaneiden ilo voi jäädä lyhyeksi, mikäli tuoreen valtiovarainministerin Annika Saarikon (kesk.) tahto toteutuu. Saarikko esitti hiljattain MAL-sopimusten repimistä. Niiden tilalle hän loisi keskustalaista hajauttamisintoa huokuvan mallin, jossa samat rahat jaettaisiin kautta koko maan kaikkien kuntien ilmastotyöhön.

Saarikko väittää, että MAL-sopimukset eivät ole vastanneet niille asetettuihin tavoitteisiin. Väite kaipaa konkreettisia esimerkkejä, sillä kaupunkiseuduilla se on herättänyt vain isoa ihmetystä. Oikeilla jäljillä Saarikko on vain yhdessä kohtaa. Kuten hän toteaa, kaikilla kunnilla suurista pienempään on oma vastuunsa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Valtiovarainministeri unohtaa kuitenkin, että kunnat ja kaupunkiseudut ovat erilaisia.

Olisi järjetöntä tehdä tyhjäksi hyvään vauhtiin päässyt yhteistyö.

MAL-sopimusten parhaita puolia on ollut, että ne tarjoavat suurille täsmäratkaisuja juuri isoille kaupunkiseuduille ominaisiin ongelmiin, jotka poikkeavat suuresti harvemmin asuttujen seutujen haasteista. Niitäkin valtion kannattaa tukea, mutta olisi järjetöntä tehdä se tavalla, joka tekee tyhjäksi suurten kaupunkiseutujen kanssa hyvään vauhtiin päässeen yhteistyön.

Miksi purkaa sellaista, joka toimii, kysyi osuvasti Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Valtiolta olisi moraalisestikin törkeää vetäytyä yksipuolisesti sopimuksesta, johon kaupunkiseudut ovat uskoneet valtion sitoutuneen ainakin ensi vuosikymmenen alkupuolelle asti.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut