Pääkirjoitus Korona uhkaa kasvupyrähdystä

Suomen talouteen ennustettu, koronapandemian jälkeinen kasvupyrähdys on nyt totta. Näin toteaa esimerkiksi Suomen Pankki tuoreessa talouskatsauksessaan. Talous kasvaa ja työllisyys on vahvistunut, samoin luottamus tulevaisuuteen on parantunut ripeästi.

Suomen Pankin lukujen mukaan tuotanto kasvoi huhtikuussa 1,7 prosenttia verrattuna edeltäneeseen vuosineljännekseen ja toukokuussa 0,4 prosenttia. Teollisuus ja rakentaminen olivat viisi prosenttia vuoden takaista tasoa korkeammalla, palvelut 11 prosenttia.

Luvut kertovat siitä, että Suomen talous on päässyt vaikean koronavuoden jälkeen odotettuun kasvuun. Koronan talousvaikutukset jäivät vertailumaita heikommiksi Suomessa, mutta silti talouden kasvukäyrä on nyt jyrkkä. Odotetun kasvupyrähdyksen toteutumisesta kertoo sekin, että tuotannossa on ainakin hetkellisesti päästy koronaa edeltänyttä aikaa korkeammalle tasolle.

Talouden vauhdin kiihtyminen tarkoittaa esimerkiksi työllisyystilanteen parantumista, joka sekin on jo tilastoista nähtävissä. Työllisten määrä on noussut ja työpaikkoja on enemmän auki kuin ennen pandemiaa. Toisaalta talouden vauhdin kiihtyminen tarkoittaa myös hintojen nousua. Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen valossa esimerkiksi rakennustarvikkeiden hinnat nousivat heinäkuussa liki kuusi prosenttia vuoden takaisesta. Asuntoja rakennetaan nyt lähes vuoden 2018 huippulukemien tasossa.

Taloudessa on yhä poikkeustila.

Talouden kovia kasvulukuja katsoessa ei saa unohtaa, että kyse on edelleen poikkeustilanteesta. Suomen talous oli hidastunut jo ennen koronapandemiaa, ja nyt näkyvä kasvu selittyy suurelta osin koronaelvytykseen ohjatulla rahalla sekä koronaepidemian vuoksi patoutuneella kysynnällä, ei esimerkiksi rakenteellisten ongelmien korjaamisella. Kun talouden kasvupyrähdys on ohi, ovat suhteellisen kilpailukyvyn ja työmarkkinoiden jäykkyyksien kaltaiset rakennekysymykset edelleen ajankohtaisia.

Lisäksi on huomattava, että kasvupyrähdyksenkin luvut voivat edelleen kääntyä alaspäin, jos koronapandemia kehittyy huonompaan suuntaan. Deltavariantin leviäminen on talouden tämän hetken suurin uhka.

Jotta talous pysyy käynnissä ja yhteiskunta toiminnassa, on toisaalta sekä jatkettava deltavariantin leviämisen rajoittamiseen pyrkiviä toimia että purettava rajoituksia nopeasti ja joustavasti silloin, kun niille ei enää löydy perusteita. Tilanne korostaa julkisen hallinnon ja Suomen hallituksen vastuuta ja asettaa painetta myös kansalaisille: jokainen on yhä omalla käytöksellään ja toiminnallaan vastuussa siitä, että hyvä kehityskulku jatkuu.

Hämäläisyritykset näkevät valoa edessäpäin – Barometrin mukaan tuotanto- ja myyntimäärät ovat nousseet "melko yleisesti"

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut