Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Rebekka Salmelan Esalainen: Yksin asuvien naisten synti – Miten ihmeessä me aiheutamme enemmän ruokahävikkiä kuin muut?

Yök, homeisia mansikoita. Karvapeitettä kasvattavat marjat irvistävät hyllyltä, kun avaan jääkaapin oven. Aiemmin oranssi paprikakin on näköjään muuttumassa piste pisteeltä vihreäksi ja epäilyttävän pehmeäksi. Vastahan minä ostin ne pari päivää sitten!

Mätiä marjoja roskiin lapatessani lohduttaudun ajatuksella, että olenhan minä yleensä vastuullinen kuluttaja. Pyrin pitämään jääkaapin mahdollisimman tyhjänä, etteivät ruuat jäisi homehtumaan sinne, jos en ehdikään syödä niitä. Olenhan kuitenkin yksin asuva nainen, jolla ei ole edes koiraa, joka voisi auttaa jämäruokien hävittämisessä.

Kuitenkin, kun viime viikolla kirjoitin jutun kauppojen ruokahävikistä, koin yllätyksen. Sain tietää, että kun puhutaan vielä syömäkelpoisen ruuan tuhlaamisesta, minä olenkin tarinan pääpahis ja suurin tuhlaaja. Tai no, ainakin kuulun riskiryhmään.

Eniten ruokahävikkiä henkeä kohti syntyy sinkkutalouksissa, erityisesti yksin asuvilla naisilla, selviää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) teettämästä tutkimushankkeesta. Myös perheissä, joissa ruokaostoksista vastaa nainen, syntyy enemmän hävikkiä.

Raportti on jo vanha, mutta tieto tuli minulle uutena. Sen mukaan yksin asuvat naiset heittävät jopa noin kolmanneksen enemmän ruokaa pois kuin yksin asuvat miehet.

Häh, miten tämä on mahdollista? Ruokahävikkijuttua varten haastattelemani maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Petri Koskela huomautti, että kyse on kyselytutkimuksesta saadusta tuloksesta. Tutkittavat ovat siis arvioineet ja ilmoittaneet roskiin heittämänsä ruuan määrän itse.

Hänen mukaansa on mahdollista, että naiset ilmoittivat oman hävikkimääränsä miehiä tunnollisemmin.

Niinhän sen täytyy olla!

Selitykseksi on ehdotettu myös "naisten suurempaa halua" ostaa terveellisempää ruokaa kuten vihanneksia, joita ei sitten kiireen tai muun syyn takia kuitenkaan ehditä valmistaa.

Aina voi vähentää hävikin määrää.

Tiedän ainakin yhden syyn, miksi ostamani ruuat eivät ehdi tulla syödyksi. Poikaystäväni imuroi yleensä tehokkaasti kaiken, mitä kaapistani löytyy. Hänen tullessa kylään ostan ruokaa neljälle, vaikka meitä on vain kaksi.

Joskus on hankalaa asettaa aivot takaisin yksinasujan asetuksiin, jolloin ostan vahingossa liikaa ruokaa itselleni. Joskus sitä neljälle ostettua ruokaa vain jää yli.

Juuri silloin niitä pehmeitä paprikayllätyksiä löytyy, eli ehkä ehdotuksessa on jotakin perää.

Poisheitetty porkkanapussi näyttää pieneltä taloyhtiön roskakatoksessa, mutta kun moni muukin suomalainen heittää porkkanansa pois, vaikutus on suuri. Tarkemmin sanottuna 107–137 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuodessa.

Aina voi vähentää hävikin määrää. Vaikka pyrinkin pitämään jääkaappini tyhjänä, voisin suunnitella vielä paremmin ateriani, jotta ehtisin varmasti käyttämään kaikki paprikani. Seuraavalla kerralla kutsun vaikka kaverin syömään, jos tilanne näyttää uhkaavalta.

Sitä paitsi, mitä vähemmän ostamme turhaan, sitä vähemmän kauppa täyttää hyllyjä ja sitä vähemmän ruokaa tuotetaan turhaan.

Opiskelijan täytyy vain jaksaa, vaikka ei jaksaisi – Tsempit eivät korvaa konkreettisia toimia

Kännin ei tarvitse kuulua kesään, ei edes juhannukseen